Greetta tuli taloon

Tapanina lähdettiin joulun vietosta Lappeenrannasta kohti kotia. Mieli oli iloinen ja kevyt. Joulu vanhempien kanssa oli ollut leppoisa, mutta ajatukset olivat jo Kotka päässä. Sillä Greetta oli tulossa kotiin. Vein tavarat sisälle. Käytin koirat lenkillä, sillä tiesin, että illalla ei pitkiä lenkkejä tehdä. Sitten suuntasin Tavastilaan hakemaan uutta perheenjäsentä. Pientä piippausta kuului boksista alkumatkalla kotiin, mutta onneksi matka kesti vain reilut kymmenen minuuttia.

                                  Ja täs mie nyt oon, Greetta, melkein 9 viikkoa. Vihdoin.

Isot koirat nuuhkivat ystävällisesti Greettaa, jota vähän jännitti koirien suuri koko. Mutta kun isot antoivat sen olla rauhassa, niin eipä pikkutyttö ollut moinaankaan. Friida seurasi välillä Greettaa itkien, kun se olisi niin halunnut leikkiä Greetan kanssa, mutta ei siitä vielä mitään tullut, vaan Greetta meni pöydän alle kurkistelemaan.

                        Eija oli laittanut leluja mukaan Greetalle - niinkuin meillä ei olisi. ;-)
                        Niillä oli mukava leikkiä.

                                                                     Tutustelua

                                      Isot innostuivat leikkimään majavalelulla.

                                             Greetta seurasi vieressä hyvin kiinnostuneena.

                                      Rahin nurkka maistui, mutta sitten kuului EI. Auttoi.
Muutenkin piti pikkuotuksen kidasta kaivella yhtä ja toista, mitä se löysi lattialta. Seuraavana päivänä imuri lauloi olohuoneessa ja joulukuusi korjattiin pois, sillä johdotkin olivat hyviä nakerrettavia. Greetta ei pelännyt imuria lainkaan.

                                       Ruoka maittoi uudesta kupista oikein hyvin.

                                                  Ja välillä nukuttiin sohvalla tai sylissä.

                                                                    Todella reipas ipana.

Illalla Greetta jo vähän yritti kutsua Friidaa leikkiin, mutta kun Friida lähti tulemaan kohti, piti porhaltaa piiloon ja sitten taas esiin. Saas nähdä, milloin oikeat leikit alkavat.

Yöllä nukkumaan käydessä Greetta piippaili lattialla. Nappasin sen viereen sänkyyn, jossa se nukkui koko yön aivan hiljaa ja tyytyväisenä. Niin ne aikaisemmatkin pennut ovat heti sänkyyn rauhoittuneet.

Aamulla suunnattiin aamupalan jälkeen ostoksille. Olin ostanut Greetalle villapaidan, mutta se oli ihan liian pieni. En osannut yhtään arvioida, minkä kokoinen lapsi on kyseessä. Mentiin Mustiin ja Mirriin ostamaan lämmikettä, jotta pakkasessa tarkenisi edes vähän ulkoilla.  Ja ruokasäkkikin piti ostaa, Royal Caninin junior-small-ruokaa. Paria nuttua soviteltiin. Ostin paksun villanutun, jossa oli huppu. Se kuulemma suojaa korvia. Ja pöh! Aivan turhake koko huppu. Kun se kepsahti vauhdissa päähän, se oli Greetan silmillä ja pikkutyttö oli aivan sokkona.  Käänsin hupun lopulta nurin perin.
Jylpyn kentällä oli ihan sopivasti lunta myös pienen tytön juosta. Joten sitten vain menoksi.  Eikä pikkupaimen ollut yhtään kinnostunut, missä minä olen vaan rohkeasti meni joka paikkaan taakseen katsomatta. Greetta sinnikkäästi pinkoi isojen perässä, kunnes lopulta tuli kylmä ja pikkuneiti pääsi boksiin.

                                               Saagalla ja Friidallakin oli hauskaa.

                                                 Kotona oli tyytyväistä sakkia.

Kun käytän isoja yksin ulkona, jätän Greetalle muuta puuhaa, valot ja telkkarin päälle, emmekä tee lähdöstä numeroa. Emme myöskään paluusta. Eikä ongelmia ole ollut. Pikkuneiti on hyvin itsenäinen otus, joten hän voi olla ihan yksi olohuoneessa touhuamassa pitkät ajat, vaikka muut ovat muualla. Eihän sillä mitään hätää ole. Ja välillä se ottaa sellaiset spurtit, että lattia vain kopisee.
On se niin söpönen.

Video ensimmäisestä illasta tulee, kunhan saan sen koostettua.

Saagalla on taas korvatulehdus. Ennen joulua korvat nypittiin ja olen niitä putsannut säännöllisesti, mutta mikä lie on taas pöpön aiheuttanut. Onneksi minulla on kotona Canofitea, joten voin hoitaa korvia arkeen asti. Huomenna kuitenkin täytyy elälinlääkärille mennä. Saagalle tuli Golden Eagle Hypo Lamb and Rice-ruoka eilen. Se on viljaton ja on kehitetty koirille jotka kärsivät allergiaoireista ja ruoka-aine-herkkyyksistä. Suositellaan myös koirille jotka kärsivät suolistohäiriöistä, kuten hiivatulehduksista, ripulista tai paksusuolentulehduksesta. Katsotaan, onko sillä vaikutusta Saagan oloon. Minä haluan kuitenkin, että varan vuoksi Saagalta otetaan myös kilpirauhaskoe. Vajaatoiminta voi ilmetä toistuvina korvatulehduksina ja tuo Saagan painon nousu pienestä ruokamäärästä huolimatta voisi myös viitata siihen. Katsotaan, mitä käynti tuo tullessaan.