Purettiin ensin tavarat. Greetta karkoitettiin yksiöstään. Se laitettiin samaan häkkiin kuin vesikoirapoika Lennart. Hiukan Greetta katsoi Lennartia ihmeissään ja varmaan vähän jännittikin, mutta kun Lennart oli tosi kohtelias herrasmies, niin ei Greetta ollut kohta yhtään moksiskaan.
Käytiin ensin pystyttämässä teltta ja purkamassa tavarat, ennenkuin koirat haettiin. Oli vähän epävakaisen näköistä säätä, mutta onneksi ei juuri satanut ja välillä jopa aurinkokin näyttäytyi.
Pientä pöhinää oli neidillä näyttelypaikalle mennessä. Greetalla on huono tapa haukahdella, kun se on epävarma. Mutta kun uusia asioita oli koko ajan paljon, niin ei sitten enää jaksanut pöhistä enää.
Greetalla oli oma kevythäkki mukana. Se on oikein hyvä häkkilintu eikä yhtään metelöi, niinkuin jotkut portugalipennut pitkästyksissään tekivät. Käytiin vähän harjoittelemassa juoksemista ja seisomista. Juuri sillä hetkellä tuntui, että olisi pitänyt sitä treeniä tehdä paaaaljon enemmän.
Toinen shelttipentu oli isojen pentujen uros, jonka rinnalla Greetta näytti aika pikkuruiselta.
Ensin meni shelttipoika ja sitten me rupesimme hommiin. Tapio Vuorenmaa ystävällisesti kuvasi kamerallani meidän debyytin.
Pöydällä olo sujui oikein mallikkaasti.
Nina Janger lausui Greetasta näin:
"6kk vanha kokonaisuutena hieman kevyt narttupentu, jolla miellyttävät ääriviivat seistessä. Kauniit tummat silmät. Hyväasentoiset korvat. Hyvä purenta. Kuono-osa saa täyttyä. Saisi olla vahvempi raajaluusto. Ikään ja kokoon sopiva runko. Tasapainoisesti kulmautunut. Kaunis ylälinja ja häntä. Liikkeet saavat vielä vakiintua,. Esitetään kauniisti. "
Tämä kauniisti esittäminen lämmitti mieltäni kyllä oikein kovasti.
Sitten ruvettiin seuraamaan portugeesikehän kulkua. Paikalla oli vain Eijan kasvatteja, viisi kappaletta. Ja hienostihan Tajmadoralla meni, vaikka sangen eloisaa sakkia oli jokainen.
Hienosti meni siis sukulaiskoirilla tälläkin kertaa. Sitten alkokin sadepilviä kerääntyä taivaalle. Onneksi saimme koirat ja kamat kohtuullisen kuivina autoon, kun viiden maissa starttasimme kohti Kotkaa. Greetta matkusti Miran kanssa samassa häkissä ja hyvin sujui. Nämä tällaiset vieraiden koirien kanssa majoittumiset ja olemiset ovat Greetalle tosi loistavaa elämänkokemusta ja hyvin se kaikesta selvisi ilman ahdistuksia.
