Ensimmäisiä pakkasöitä on nähty, mutta vielä on lämmintä kuitenkin

 Koirien kanssa on ollut helppo puuhata, kun ei ole tarvinnut puntata päälle hirveästi vaatetta. Eikä sadettakaan ole kovin paljon ollut, joten tämän syksyn sää on hellinyt meitä. Koska pakkasöitä on ollut vähän, ei kovin kummoista ruskaa olla nähty. Saa nähdä, ehtiikö tullakaan ennen lehtien tippumista. 

Eräänä tuulisena päivänä lähdettiin kävelylle Katariinan meripuistoon. Siellä ei ollut hirveästi porukkaa, joten Greetankin oli aika helppo olla. Se kesti yllättävän hyvin veden loiskeen ja tuulen puhalluksen äänet, jotka molemmat helposti alkavat sitä laulattaa. Koska oli kaunis sää, piti tietysti ottaa kamera mukaan.

Skeittipuistossa ei ollut ketään, joten piti ottaa kuvia sen edessä, kun graffititausta oli niin värikäs.

Sitten vietiin auto parkkiin ja lähdettiin tallustelemaan. Näittenkin kohteiden luona on koiria ennenkin kuvattu, mutta eihän se haittaa.

                       Ankkuriluodolla tuuli kovasti, ja koirista sai hyvin pörröisiä kuvia.

                                                     Semmoinen retki se.

Mollyn kisat on tältä vuodelta kisattu ja keskitymme rally- ja toko-treeniin.
Greetta sen sijaan kävi pitkästä aikaa agilitykisoissa. Oli oman seuran kisat kyseessä ja kolme rataa. Greetta sai ekalta radalta vitosen, muilta nollan ja oli toisella nollaradalla kolmas. Vauhti oli hyvä, jopa niin hyvä, että Marjut joutui tämän tästä kalastelemaan ja pelastelemaan tilanteita, kun Greetalla oli omia mielipiteitä ratojen kulusta.  Mutta kiva oli katsoa koiran menoa live streamista ja videoilta. 

Molly kävi tällä viikolla Oili Huotarin toko-koulutuksessa. Meidän aiheenamme olivat palautukset. Molly tuo hyppynoutokapulan ja tunnarikapulan aika laiskasti. Treenattiin namikupin käyttöä. Koiraa ei lähetetä perusasennosta ja vähän kuumennetaan hyppynoudossa, ennenkuin pääsee hakemaan. Kun lähtee tuomaan, vapautetaan sopivassa kohdassa namikupille. Eli ei perusasentoa kummassakaan päässä. Niitä harjoitellaan nyt kuukausi ennen seuraavaa koulutusta.

Lopuksi kuvia Jokipuistosta erään pakkasyön jälkeen.

                                    Otin koirat yksitellen kuvattavaksi.  Ensin pääsi Molly.

 Pieni tassunjälki ja sen karvainen tekijä

                                                             Sitten oli Greetan vuoro.
                                           

                                      Hyvässä valossa saa koirista oikein kivoja kuvia.

Olemme viikonloppuna Greetan kanssa jännän äärellä. Oman seuran hallissa on rally-toko-kisat molempina päivinä. Greetalle on molemmille päiville myös paikka. Ollaan treenattu mestari-ratoja, mutta neiti Karjula on kyllä kovin äänekäs edelleen ja kun tulee äänikierroksia, tulee myös helposti omia ratkaisuja. Mutta koska meiltä puuttuu se yksi mes-tulos koulutustunnuksesta ja on kisat näin lähellä, niin mentävä sinne on. Jos kävisi niin hyvin, että Greetta saisi ekana päivänä tuloksen, niin toisena päivänä ei enää kisata. Mutta saa nähdä, miten käy. Jos ei tulosta tule, jäämme taas hyvin pitkälle tauolle.

Jälkikirjoitus 19.10 tästä aiheesta

Rata oli todella kiva. Greetta huusi koko radan läpi, mutta saatiin tehtävät tehtyä. Valitettavasti se teki kaksi ylimääräistä istumista, joita en huomannut, mutta maaliin tullessa oli minulla yllättävän hyvä mieli kuitenkin. Valitettavasti pisteitä tuli 57 ( ne kaksi kymppiä turhista istumisista oltaisiin tarvittu tulokseen.) Päätin kisan jälkeen, että Greetta ei menen piirimestaruusyksilökisaan, mikä oli hyvä päätös, sillä rata oli paljon vaikeampi kuin lauantain rata eikä tulosta varmaan olisi tullut. Taas siis ollaan tauolla. Treenataan toki, koska Mollykin treenaa ylempiä ratoja joka tapauksessa. Onpahan ainakin mielenvirkistystä koiralle, jos ei mitään muuta.