Marraskuulumisia

Jopas taas vierähti aikaa edellisestä päivityksestä. Ehkä tässä marrashorroksessa ei oikein saa aikaiseksi mitään järkevää, mutta nyt perjantai-illan kunniaksi tormistaudun toden teolla.

Greetan kanssa ollaan harjoiteltu eniten tokoa. Nimittäin sunnuntaina on meillä toko-koe ja hartaana toiveena olisi saada viimeinen avoimen luokan ykköstulos ja siis koulutustunnus myös. Sitten voitaisiin rauhassa jäädä harjoittelemaan voittajaluokan juttuja. Greetta osaa jo voittajaruudun, zetaakin se on tehnyt, piilossa olen ollut paikkaistumisen aikana, joten sitä pitää harjoitella nyt sitten makuulta. Metallinoudon metalliosuutta ollaan harjoiteltu ja alun hampaiden kalistelu inhotuksesta ja kapulan sylkeminen on vaihtunut jo kapulan sietämiseen ja noutoon lattialle heitettäessä. Hyppynoudon Greetta osaa puukapulalla, joten luulisin, että kun ote on varma täällä kotona, hyppynouto on helppo juttu. Kaukokäskyt ovat ihan alkutekijöissä, joten uusia vaihtoja joudutaan hinkkaamaan pitkään. Greetalla on vikkelät jalat, joten niiden paikallaan pysyminen tulee varmaan olemaan suurin haaste. Tunnarista saatiin hyvät vinkit Mannerin opissa ja se on kehitteillä. Luoksetulon stoppia ei olla vielä kertaakaan edes koitettu. Seuruussa peruutuksen pitentäminen on ohjelmassa ja seuruun vahvistaminen noin yleensä. Ohjattua noutoa ollaan tehty, ja siihen lisää matkaa tarvitaan. Äänen vähentäminen on myös työn alla. Eli hommaa on, mutta onneksi Greetta on aika oppivainen typykkä.

                                                               - Heitä heitä heitä.

                            
                           Kun emäntä syön jotain, niin kohteliaasti voi kerjätä lähituntumassa.

Saagan kanssa käytiin muutama viikkon sitten kontrolliverikokeissa. Maksa-arvot  ja urea-arvot olivat normaalit - jippii. Addison-arvot olivat myös ihan hyvät. Pyysin ottamaan kilppariarvot myös, sillä vuosi sitten Saaga oli raja-arvolla. Enpä siis yllättynyt, kun kilpirauhasen vajaatoiminta on alkanut. Se selittää Saagan turkin ohentumisen ja sen ohuen rotanhännänpään. Nyt aloitettiin Forthyron- niminen kilpparilääke, ensin pari viikkoa 1/2 nappia kaksi kertaa päivässä ja sen jälkeen 1 nappi kaksi kertaa päivässä. En tiedä, johtuuko lääkkeestä vai onko maha kovilla lisälääkityksestä, mutta Saaga on närästänyt vähän enemmän ja muutamana aamuna oksentanut mahanesteitä. Ei paljon eikä usein, mutta kuitenkin. Seurataan tilannetta ja otan yhteyttä lääkäriin, mikäli oksentelu lisääntyy. Saaga on kyllä ihan entisensä, hyväntuulinen ja hyväruokainen rouvaskoira.

                                                               Saaga 💓