Rallia ja pennuntuoksua

Rally-toko-kisoihin on niin mahdottoman vaikea päästä, ettei sitä usko kukaan. Joten kun oltiin onnekkaasti saatu lauantaiksi Villähteen Agilityurheilijoiden kisoihin kaksi paikkaa, oli myös pakko lähteä, vaikka autossa oli kesärenkaat alla ja mustaa jäätä oli jo teillä pakkasen jäljiltä. Onneksi saatiin ajaa mennessä valoisassa ja paluumatkalla oli niin pimeää, ettei mustasta jäästä ollut tietoakaan, kun sitä ei näkynyt.

VAUn kisoja oli kaksi. Toinen oli pelkästään alokasluokkalaisten kisa, johon otetiin 60 osanottajaa. Toinen oli ylemmille luokille. Alokasluokka oli jaettu kolmeen ryhmään ja me kisasimme keskimmäisessä. Saaga aloitti ja Friida oli aika lopussa. 

Alokas-rata oli tämän näköinen.  Saaga sai radalta 97 pistettä. Se pompahti kerran pujottelussa, hihna kiristyi 270 asteen käännöksessä vasemmalle ja toiseksi viimeisessä tempussa se haukahti sivulle tullessa. Jokaisesta näistä tuli yksi virhepiste.

Saaga on aina tehdessään hyvin tohkeissaan ja innolla mukana, niinkuin Jemina Immosen kuvasta saattaa nähdä. Ihanna asenne.

Friida oli erittäin pompsahtelevaisella tuulella ennen alkua ja haisteli joka paikkaa. Itsellä oli sellainen olo, kuin ohjaisi jotain hyvin räjähdysaltista pakkausta. Mutta niin vain kävi, että Friida voitti äitinsä ja sai 99/100 pistettä. Yhdessä eteen tulossa se tönäisi vahingossa kylttitelinettä, joka ei kaatunut vaan vähän siirtyi. Siitä 1 virhepiste.

Molemmat koirat olivat toisen ryhmän jälkeen kolmen parhaan joukossa, joten jouduimme jäämään paikalle odottamaan, miten pärjätään, kun kaikki ovat kisanneet.  Odotus oli pitkä ja tuskallinen, kun kello kävi ja pimeys alkoi langeta. Mutta lopulta tulokset julistettiin. Friida oli kolmas ja Saaga oli viides. Hienot sijoitukset, kun kisaajia oli niin paljon. Ja nyt kun vielä saataisiin paikat yhteen alokasluokan kisaan, niin todennäköisesti päästäisiin nousemaan avoimeen luokkaankin. Menee kyllä ensi vuoden puolelle se nousu.

                                                            Mun hienot rallikoirat <3

Sunnuntaina sitten Saaga pääsi vihdoin trimmiin. On se aika turjake jo ollutkin. Samalla taas suoritettiin perinteinen punnitus Turrimurrin koiravaa'alla. Edellisellä kerralla Saaga painoi yli 24 kiloa ja nyt vaaka näytti 22,8 kiloa. Kevytruoka ja annosten vähentäminen ovat auttanee. Jes! Saaga pääsi/joutui vielä poseeraamaan näytelyposeerauksessa innokkaalle emännälle. Ilmeestä näkee, miten innoissaan koira on asiasta. :-)

                                      Friida oli yleisönä. Sen trimmausvuoro on myöhemmin.
                                                                          Kiitos Eija.

Pitihän vähän pennun tuoksua tuoksutella. Meten pennut ovat nyt kaksiviikkoisia ja silmät alkavat raottua. Aika pulleita pötköjä ne jo ovat.

                                         Lopuksi vielä yksi lepattavakorvainen haukottelija.

                   Lisää pennun tuoksua huomenna, sillä kävin minä Greettaakin katsomassa eilen.
                  Ja Nina Mannerin toko-koulutuksessa Friidan kanssa. Mutta nyt pitää lähteä treeneihin.