...nimittäin vaihtaa otsikkokuva, jossa ei enää ole Saagaa. Mietin, että pitäisikö vaihtaa otsikko kokonaan, kun ei ole enää kumpaakaan, ei Friidaa eikä Saagaa, mutta en sitten kuitenkaan. Olkoon otsikko heidän muistonaan. Kummallisen pieneksi yhtäkkiä vain tuo otsikkokuva tuli. Näköjään Bloggerissa on taas jotain päivityksiä tehty. Ei voi mitään. Ehkä joskus keksin keinon saada taas kuvaan otsikonkin.
Mutta pitipä tämän päivityksen nyt olla viime lauantaista. Oli hirveä hellepäivä, mutta Greetta ja Marjut lähtivät kolmelle agilityradalle Pyhtäälle. Tai siis yhdelle hyppikselle ja kahdelle agi-radalle. Tuomarina oli Salme Mujunen, jonka radat ovat aina olleet tosi persoonallisia ja ihanneajat löysiä. Tuollaisena hellepäivänä se oli oikein reilua.
Kastelin suihkussa Greetan juuri ennen lähtöä ja sillä oli mukana myös froteeloimi, jonka märkyyden alla koira pysyy oikein hyvin viileänä. Ei tuntunut helle haittaavan, sillä Greetta paransi vauhtiaan rata radalta. Se ei kuitenkaan riittänyt aivan kärkeen, johon olisi ollut pakko sijoittua, jotta olisi saanut LUVA-nollan. Mutta nollia tuli joka radalta. Ekalla ja tokalla radalla Greetta oli kolmas ja kolmannella neljäs.
Tässä ratavideot. On ihana katsoa, miten onnellinen ja riemuissaan Greetta radoille lähtee. Myös sangen räyhäkkäästi, mikä on hyvä ja kertoo sen viretilasta myös.
Voi kun tuo mielentila saisi vallan myös matalamman vireen jutuissa. Ollaan keskiviikkona menossa Helsinkiin kahteen rally-kisaan ja valmiiksi jo hirvittää, mitä tuleman pitää. Ollaan treenattu meille vaikeita liikkeitä, mutta kisatilanne on kisatilanne. Saas nähdä, kuinka meidän käy.
Minusta on ollut ihana seurata, kuinka rennosti Greeta lähtee Marjutin matkaan tekemään hänelle tärkeitä asioita ilman sinua. Reippaus ja rohkeus lisääntyy pikkulikalla!
VastaaPoistaPitkä tie on kuljettu siitä, miten Greetta ei pystynyt ollenkaan tekemään Marjutin kanssa, kun se etsi minua ja sitä jännitti aivan tolkuttomasti kaikki. Tiesin, että laji on sen lempilaji, koska kun tehtiin yhdessä onnettomia räpellysratoja joissain kisoissa, se oli tulta,tappuraa ja vauhtia täynnä. Joten kun etenkin nämä parit viime kisat ovat olleet rentoja ja vapaita jännityksestä, niin onhan sitä riemullista seurata. Vaikkei Greetta koskaan ole erityisen innoissaan ulkoisesti, kun Marjut hakee sen, niin hallille päästessä se on Marjutin koira ja täynnä puhtia.
VastaaPoistaJaana