11.6.2020

Retkiä ja treeniä

Viime sunnuntaina muutaman sadepäivän jälkeen lähdettiin Eijan ja Greetan pikkusiskon Tankan kanssa puistoretkelle. Greetta tuli mukaan myös, mutta Saaga jäi kotiin lepäämään. Ensin suunnattiin Sapokkaan, jossa alppiruusut ja atsaleat ovat puhjenneet kukkimaan. Koiratytötkin pääsivät posettamaan - eikä niillä ollut mitään sitä vastaan, kun namia herui. Tuntuu, että joka puolella tällä hetkellä pursuaa kukkia.  Kohta sekin aika on ohi. Nyt nautitaan näistä.

Ennenkin olen näitä hevoskastanjan kukkia kuvannut, mutta on ne niin häikäisevän hienoja kaikessa koreudessaan, etä kelpaa niitä kuvata edelleen.

Alppiruusujen kukat ovat herkän kauniita ja niiden värit ovat huikean hienoja suloisesta vaalean punasta voimakkaisiin fuksian väreihin.



Sapokassa on kukkapensaiden keskellä ihania pieniä polkuja, jotka erkanevat  pääreitistä. Ja keitäs siellä istuikaan.



Greetalla ja Tankalla on niin samis-ilmeet ja kyllä ne siskoksiksi tunnistaa, vaikka Tankalla on hienompi tan-väri ja syvemmän musta turkki.



En tiedä, mistä tämä alas kiviä lirisevä vesipuro saa alkunsa, mutta se on silti todella viehättävä.





Atsaleoja on isomman vesiputouksen lähellä.  Niiden värit ovat erisävyisiä keltaisia, oransseja ja punaisia. Kun niitä on paljon, ne muodostavat oikean värimaton.
 


Greetalla on hiki, kun vesiputouksen ääni on kova ja Gee nostaa veden äänistä kierroksia.






Tämä kasvi on männyn sukulainen nimeltä hemlokki. Siihen oli tullut kivan värisiä pikkukäpyjä.



                                                           Kukka nimeltä hopealehti



                                   Sitten mentiin vähän vielä Isoonpuistoo atsaleoja katselemaan.



                                    Atsaleat muodostavat hyvin korkeita pensaita.


Saniaisten kärjet ovat hauskasti kippuralla, kun ne kasvavat. Puussa oli hieno köynnöskasvi ja hyönteishotelli.





                       Atsalean takana pilkottaa Kotkan ortodoksinen kirkko.

                                                                Oli oikein kiva retki.

Vihdoin ja viimein sain Greetan pestyä. Jopa tuli valkoisesta valkoisempi, kun koira oli kuivunut.  Greetta ei kauheasti arvosta pesua kyllä, mutta onneksi sen turkki on nopeasti kuivuvaa laatua. Kuivumisen jälkeen vielä kampasin turkin ja ison kasan pohjavillaa sain poistettua.
Meinaan vaihtaa Greetan punkki-Sereston Frontline-valeluliuokseen, kunhan pesun jälkeen iho on rasvoittunut. Jossain oli ollut tutkimusta, että Seresto voisi olla shelteille haitallinen, joten tämä on nyt sitten varotoimenpide. Lisäksi vaihdan kahden ruoan systeemin ( Canagan ja Royal Canin Light) pelkäksi Canaganin senior/kevyruoaksi. Vähemmän hiilihydraatteja, mutta myös laadukkaat proteiinit. 




                                              Hänestä tuli kyllä hirmuisen söpö.

Saija kävi molemmat koirat hieromassa. Tauko oli pitkä. Edellinen kerta oli helmikuun lopussa.
Greetalla oli onneksi ollut se osteopaattikäynti tuossa äsken. Sillä oli perinteisiä jumipaikkoja, mutta ne saatiin auki. Seuraava hieronta on sille varattu kuukauden päähän. Saaga oli ikäisekseen hyvässä kunnossa. Se makasi sangen tyytyväisenä Saijan käsittelyssä. Jotain pientä jumia oli, muttei mitään kummoista. Sille seuraava hieronta tulee vasta parin kuukauden päästä. Lihaksiakin oli Saijan mielestä tullut lisää. Ollaanhan me paljon käyty kävelyllä eri paikoissa, vaikkei Saaga hirveän pitkiä lenkkejä jaksakaan. Nyt kesällä kuumana aikana pitää yrittää parhaat tehdä aamulla, kun on raikkaampaa. Helle ottaa Saagalla koville, joten silloin se on varjossa tai sisätiloissa.

Treenit ovat alkaneet. Agissa mentiin vähän takapakkia, mutta kun en mennyt ensimmäisissä treeneissä mukaan, Greetta meni ihan hyvin Marjutin kanssa. Sille tulee dilemma, kun minä olen paikalla. Ei siis kannata olla mukana ainakaan tässä vaiheessa. Tokossa pitää nyt ryhdistäytyiä treenien suhteen. Elokuussa on kahdet kisat ja nyt on syytä tehdä treenisuunnitelma. Ilmoittauduin Greetan kanssa Oili Huotarin koulutuksiin syksylle. Lähinnä mielessä ovat uudet evl-toko-liikkeet, jotka ovat tulossa ensi vuonna. Rallya ollaan tehty sekä Outlaws-porukalla että Kyllin kanssa.

Autosta hajosi kytkin. Saakeli. Skodan tyyppivika kuulemma. On juuri nyt korjauksessa, joka on kallis. Eka ja viimeinen Skoda tässä taloudessa, vaikka muuten on kiva auto ollutkin tuo Yetini.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti