Ei ihan kuukautta mutta melkein on vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Päivät ovat rullanneet tasaiseen tahtiin eteenpäin lumettomassa ja yhä pimenevässä loppuvuoden säässä. Ollaan treenailtu Greetan kanssa rallya, tokoa ja nose workia. Marjutin kanssa agsa kulkee yhä paremmin. Eli siis kaikki hyvin treenirintamalla.
Saaga on voinut varsin mainiosti, mitä nyt vasen silmä taas on ruvennut erittämään kyynelnestettä. Mutta viime yönä sitten sen maha oli sekaisin. Useamman kerran aamuyöstä lähdimme ulos, kun eka kerralla hätä tehtiin oven eteen sisälle. Aamulla oli kyllä erittäin ryytynyt olo. Mietin, mistä mahtoi johtua tämä mahavaiva. Kun Saaga muutaman kerran lähti levosta ontuen liikkeelle, annoin sille parina päivänä yhden kipunapin. Oliko se syynä? Vai Strömforsista ostettu lampaannahkarulla? Oliko se liian vahvaa mummelin mahalle? Vaikea sanoa, mutta kunnon pöpö on kyseessä kuitenkin. Aamulla Saaga myös oksensi antamani raejuusto-canicur-pöperön. Päivemmällä päästiin jo ulos tekemään hädät, mutta yhä edelleen aika ruikulikakkaa tulee. Ja toisen kerran Saaga oksensi iltapäivällä. Äsken annoin veden ja raejuuston seassa taas Canicuria. Toivottavasti se nyt pysyy sisällä ja rauhoittaa mahaa ja suolistoa.
Itse olen ollut aivan zombiena tämän päivän. Ihana päästä illalla nukkumaan.
Ja sitten onkin jouluaatto.
kuvat Petri Hiironen/ koirakuvaus.fi
Yökukkuilu ei kyllä sovi enää. Onneksi sulla on vapaapäiviä joten ehdit ehkä silloin nukkua univelkasi pois. Kurjaa kun koira sairastaa. Ja vielä jouluna. Luulenpa et Saagan oli johtuu just niistä herkuista. Paranepianrapsuja ja virtuaaleja nameja Saagalle.
VastaaPoista