Selvittyään alkuhohhoiluista - "ai kauhee, lääh lääh,uusi paikka, lääh lääh" - jota kesti noin vartin, Freesia oli aika lailla kuin kotonaan. Portugeesit ovat siitä helppoja, ainakin nämä mun tyyppini, että kun hoitoon tulee koira, jota ei juurikaan ole tavattu, ne ottavat tilanteen varsin lunkisti ja näin rauhoittavat myös tulijan.
Freesia pääsi heti koirieni kanssa rengasmatkalle, sillä Saagalla oli trimmi ja korvien putsaus kasvattajan luona. Äffät saivat sen aikaa odotella autossa. Saaga näytti laihtuneen kaksikymmentä kiloa trimmauksen jälkeen, mutta oikeastikin se on laihtunut, sillä se painoi alle 24 kiloa Eijan vaa'alla punnittuna ja lähdetty on 25 kilosta. Saagan löysä nahka vain antaa kuvan, että se olisi pulskempikin pakkaus, varsinkin kun on karvaturrivaiheessa. Tästä seuraavasta kuvasta näkyy, miten Saagan nahkaa on sangen runsain mitoin liikaa. Meidän sharpei. :-) Jotenkin sillä ei nahka palautunut pentujen jälkeen.
Rengasmatka jatkui Anjalan eläinlääkäriasemalle. Saija hieroi Saagan ja Friidan torstaina. Friidalta löytyi hiukan vinoutta takaosasta, joten saatiin jumppaohjeita. Saagan lannerangasta löytyi kaksi pientä pattia, samoin kintereestä ja Saija mietti, olisivatko ne turvonneita imusolmukkeita. Joka olisi ollut vakavampi juttu. Onneksi sain perjantaiksi ajan lääkäriin ja helpotuksen huokaus, patit olivat vain karvatupen talirauhasia, jotka eivät ole vaarallisia. Samalla käynnillä ostin koirille Bravecto-punkkilääkettä, jonka pitäisi tehota 12 viikon ajan punkkeja ja kirppuja vastaan. Nyt ne on nautittu ilman sivuvaikutuksia suurina herkkuina. Katsotaan, miten käy.
Kun vielä illansuussa mentiin vähän rallytokoilemaan treenikavereiden kanssa ja Freesiakin sai tehdä radan läpi noin kylmiltään, niin ei ihme, että uni maittoi olohuoneen sohvalla.
Hiukan närkästyneitä olivat omat koirat, kun sohva näin radikaalisti vallattiin, mutta ei Freesia siinä koko iltaa viihtynyt vaan antoi muillekin tilaa.
Lauantaina sitten käytiin reippaalla ja pitkällä lenkillä. Oli hassua kulkea kolmen koiran kanssa pitkästä aikaa. Freesia kulkee hihnassa tosi nätisti, joten mitään ylimääräistä tuskaa ei lenkki tuottanut.
Freesia ja Friida edellä, minä välissä ja Saaga laiskana perässä.
Kymijoen yli
---ja toista rantaa takaisin päin kohti kotia.
Hieno oli sää.
Freesia ei asu kerrostalossa, joten liukkaat käytävän portaat tuottivat sille ongelmia. Ensin se päätti mennä ne ylös ja alas hirveällä syöksyllä. Ei hyvä. Sitten opetin sen kulkemaan rauhallista vauhtia alas viemällä sen takanani. Hihnasta hillitsemällä myös ylös meno alkoi sujua rauhallisemmin.
Iltapäivällä käytiin Jylpyn kentällä vähän juoksentelemassa.
Saaga olisi halunnut leikkiä kovasti Freesian kanssa, mutta Freesiaa vähän jännitti, kun Saaga on niin aikuinen koira. Friidan kanssa leikkiminen sen sijaan oli ihan riemukasta.
Friida päätti, että tavallinen riehunta saa riittää ja syöksyi autoon etsimään palloa.
Ja löytyihän se.
Vaikkei Freesia palloista välitä, se liittyi mukaan leikkiin.
En minä sinulle paha ole. Pus.
Sunnuntaina paistoi aurinko. Leikki jatkui Jylpyllä.
Hienot varjot!
Sitten olikin jo kova jano.
Poseerauksia
Eiköhän se ollut tässä.
Kiitos käynnistä Freesia -sylikoira ja tervetuloa uudelleen!
Ihania kuvia - taas! Kerro sitten kokemuksia tuosta punkkitabusta. Seresto-pantoihin en ole ollut tyytyväinen, punkkeja ollut koirissa kuten muinakin vuosina. Tosin epäilen, että mikään myrkky karkottaa tätä meidän punkkimäärää...
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaPoistin toisen kommentin, kun kone töpeksi ja lisäsi saman kommentin kahdesti
VastaaPoistaToistaiseksi ei punkkeja ole näkynyt vaikka oltiin mökilläkin. Se, mikä tuossa tabletissa on hyvä puoli, on se, että uiminen ei haittaa tehoa. Teidänkin koirat uivat aika lailla, joten kaiken pintaliuoksen teho varmaan hiipuu nopeasti.
VastaaPoista