Hyvää alkanutta vuotta 2026

 Vähän ensin joulumuisteloita. 

Aattona en ollut enää kuumeessa, mutta karmea yskä jatkui kolme viikkoa. Aattona oltiin ihan kotosalla. Jouluna ei ollut maassa lunta, ja muutenkin oli vähän ankea sää. Eli vietettiin aatto aika lailla rennosti kotona löhöten ja telkkaria katsoen.

Aattoateria oli pelkistetty. Yhden ihmisen talouteen ei kannata ostaa mitään hirveitä määriä, ettei joudu syömään samoja ruokia kesään asti. Eli lautasella oli erilaisia kaloja, perunaa, porkkanalaatikkoa ja leipäjuustoa. Juomana yksi alkoholiton olut. Niillä tuli vatsa todella täyteen. 

    Kaveritkin ottivat levon kannalta. 

Joulupäivänä suunnattiin perinteiseen tyyliin siskon perheen luo Helsinkiin. Siellä jaettiin lahjat ja herkulteltiin sangen runsaan ruokapöydän antimista.

Greetta seurasi silmä kovana, mitä ruokia siskon mies oli laittamassa. 

Ruokailun aikana koiraneidit odottelivat olohuoneen puolella, kun me iskimme kiinni kaikenlaisiin herkkuihin. Koirat saivat omat herkkunsa kyllä.

  Ai nam!

Illan pimetessä lähdimme ajelemaan kohti kotia. Moottoritie oli varsin rauhallinen ajella.

                                Tapaninpäivä sujui pääosin näissä merkeissä. 

Ja loppuvuosi myös. Kävimme välillä Haminan hallissa vähän treenailemassa ja penillä lenkeillä.  

Kävimme myös 29.12. Kiviharjun koirametsässä, sillä yksi käynti ostamastani sarjakortista oli vielä käyttämättä. Mukaan tulivat Greetan kasvattaja Eija ja hänen kolme shelttiään.

                        Haiku

                              Haiku ja Tanka

Jono 1: Sabi ja Tanka
Jono 2; Sabi ja Greetta

- nöyrät tyttäret seuraavat siis äitiään

Greetta on ilmiselvästi todella onnellinen tässä joukossa.

Eikä Mollyllakaan ollut mitään näitä shetlantilaisia vastaan.

Pakolliset poset

Sabi  15 v,  Tanka 8v , Haiku 9 v, Greetta 11 v ja Molly 4v

Molly oli se erilainen nuori joukossa.

                     Greetan ja Tankan äiti Sabi on vielä erittäin virkeä 15-vuotias.

Oli kyllä kiva retki. Ja se, että vihdoin saatiin vähän lunta, oli myös oikein mukavaa,

Uuden vuoden aattona olimme ihan kotona. Paukuttelu alkoi jo neljältä ja jatkui reiluun yhteen yöllä. Greetta varsinkin alussa oli todella hermostunut paukkujen äänistä. Pidin telkkarin kovalla, kun oli pahin iltapaukuttelu. Kun vähän hiljeni, koirat pääsivät viimeiselle iltapisulle. Sitten mentiin  makuuhuoneeseen, jossa katsoin televisiota ja kuuntelin podcasteja aika lujalla. Greettakin pystyi nukkumaan. Molly oli paljon rennompi koko illan. Ihan alussa se vähän haukahteli, mutta sitten ei sen kummemmin häiriintynyt. Nyt pitää miettiä, josko ensi vuoden vaihtuessa hommaisi Greetalle jonkinlaisen lääkityksen. Sääliksi kävi toista, kun sitä niin häiritsi. 

Sitten vaihtui vuosi pakkanen paukkuen. Luntakin oli satanut, joten oli kylmää ja kaunista.

Kyllä puhdas lumi on kaunista mustan loppuvuoden jälkeen.

Kun arki koitti, pääsimme Mollyn kanssa rally-ratatreeniin Haminan halliin. Saimme vähän tuntumaa uusiin voittajakyltteihin. Ei nyt ihan onnetonta menoa meiltä onneksi. 

Kävimme myös ominemme tekemässä vähän hoopersia, koska ulkona oli paukkupakkaset eikä siellä kauhean pitkään tarjennut olla.

                                           Greetan menoa

Ja Mollyn myös.

Ollaan me harjoiteltu Mollyn kanssa tokoakin.

Ruutu

Kierto ja stoppeja

Luoksetulon stoppeja

Kaukoja palkalla

Kokeenomainen kaukotreeni

Ohjattu nouto

Jättöjä

Tunnari

Töitä pitää tehdä, mutta pikkuhiljaa asiat edistyvät. Eipä meillä ole kiire kisaamaan. Molly tarvitsee aikaa, että olisi tosi varma.

Tänään tehtiin ekaa kertaa  voittajaluokan rallyrata. Rata oli Jenni Susin. Ei se huonosti mennyt ottaen huomioon, ettei juuri olla tehty uusia kylttejä. Mutta tästä se treeni lähtee.

Greettakin teki radan. Se olisi teknisesti nopea ja taitava, mutta kierrokset vievät kovin helposti yli. Ja haukkua tulee. Mutta selkeästi sillä oli kivaa ja se saa kyllä jatkaa treeniä sekin.

Tässä pääpiirteittäin meidän vuodenvaihteemme ja vuoden alkumetrit.

Hyvää ja iloista joulua kaikille

 Itse olen ollut kaksi viikkoa kipeänä. Ensin olin viikon kuumeessa ja sitten tauti jatkui hervottomana yskänä, joka vieläkään ei ole ohi. Tein tänään varan vuoksi korona- ja influenssatestin, mutta onneksi siinä suhteessa kaikki on hyvin. 

Ihan hirveästi ei tässä siis olla treenattu tai tehty yleensäkään mitään, mutta muutaman kerran sentään ollaan käyty Haminan hallissa tekemässä hoopersia, sillä siinä saavat koirat juosta eikä minun tarvitse.

11.12.

  

Greetta

Molly

19.12. hoopersia taas

Greetta

Molly

Lisäksi ollaan paneuduttu Mollyn kaukokäskyihin. Niitäkin on helppo tehdä paikallaan - ja paikallaolo toki on myös koiralla tavoitteena.

11.12.

Ja 19.12.

Hyvän mielen koirakeskuksen halliin oli viritelty joulurekvisiittaa ja siellä käytiin eräänä päivänä ottamassa joulukorttikuvat. Näiden kuvien myötä toivotamme oikein ihanaa Joulun aikaa kaikille.

Treenejä ja uusi aluevaltaus

 Olemme Mollyn kanssa treenanneet tokoa. Eilen sunnuntaina viimeksi kävimme Haminan hallissa harjoittelemassa omatoimisesti voittajaluokan juttuja. 

Hyppyhässäkkä on siinä vaiheessa, että tehdään välillä näin liikkeenomaisesti stopin välipalkalla. Toinen kerta stopissa oli jo ihan kelpo suoritus. 

Ohjatussa noudossa Molly jo tietää, mitä pitää tehdä ja se palauttaa aika kivalla vauhdilla.

Tehtiin kolme tunnaria. Jokaisessa lähteminen tökki. Yleensä se lähtee heti, kun sanon Oma. Tärkein juttu oli se palautus, koska Molly puree kapulaa. Namipurkki takanani auttoi jonkin verran pureksimisessa. Jatkamme sitä. Itse etsintä on ihan ok.

Kaukokäskyt ovat olleet  todella liikkuvaiset. Etujalkatarget on ensimmäinen juttu, joka vaikuttaisi pitävän Mollyn paremmin paikallaan. Ekaa kertaa tehtiin sitä tuossa. Selkeästi koira hahmottaa etujalkansa paremmin kuin takajalat. Vaikka tavoitteena on takajalkakaukot, niin silti tuo apu tuntuu ainakin nyt hyvältä.

Lopuksi tehtiin ällä. 

Ei todellakaan kiirettä  mihinkään kokeeseen, mutta ollaan menossa oikeaan suuntaan. Se on hienoa.

Rallyn yksittäisiä juttuja ollaan tehty, mutta kun en ole vielä päättänyt, mennäänkö alokkaaseen vai jatketaanko mestarissa eikä vielä mistään löydy treeniratojakaan, niin ne treenit ovat tauolla. 

Sen sijaan ollaan huviksemme treenattu agilitya. Ja mikä hupaisinta, käytiin kisassakin. Oman seuran seuranmestaruuskisat olivat 16.11. ja ilmoitin Mollyn mölliluokkaan, kun siellä ei ollut kontakteja eikä keppejä. Lähinnä vain haettiin kokemusta. Mutta tehtiin nollarata ja Molly oli kolmas minikoirakoissa. Jestas, mikä yllätys.

                              
                                           Vähänkö olen muikeana.
                                           Meidän rata alla.

Ollaan toki harjoiteltu kontakteja ominemme Greetan kasvattajan kanssa, mutta muuten mitään kilpailuajatuksia ei ole ollut.  Minä olen hidas köntys, mutta kiva on treenata kuitenkin.

Tässä vähän Mollyn treeniratoja 2.12..

Kepeissä on yleensä ohjurit, mutta kokeilin, miten sujuisivat kepit ilman niitä. Varovasti mentiin, mutta onnistuttiin. Ohjureiden käyttö ja 6 keppiä jatkuvat.

Greetta sijoittui seuranmestaruuskisoissa neljänneksi ja se oli sen ihka viimeinen agilitykisa.

Hyppyradalta tuli nolla ja sijoitus oli 4.s

Agiradalta tuli vitonen ja sijoitus 5.

Greetan kanssa ollaan tehty hoopersia myös sen kasvattajan kanssa. Kierroksia on riittämiin siinäkin lajissa.

Kuukauden pikaiset päivitykset

 Mitään suurempaa ei meille ole kuukauden aikana tapahtunut missään lajissa. Molly oli valittu Haminan rallyn piirimestaruusjoukkueeseen, mutta sen korvan suuaukko tulehtui jostain mystisestä syystä ja käytiin eläinlääkärillä. Se sai kortisonisuihketta ja oli siis dopingin takia estynyt menemästä kisaamaan. No, ei hirveästi harmittanut. 

Onneksi vaiva parani alla viikossa ja kaulurista päästiin eroon. 

Sikälikään ei haitannut, koska meille tuli ennen kisaa hoitoon kolmeksi viikoksi coton de tulear Fanni, kohta 10 v, joka on useamman kerran aiemminkin ollut meillä hoidossa. Todella kiva kaveri ja etenkin Mollyn kanssa ne innostuivat leikkimään sekä sisällä että ulkona. Molly sai olla valvotusti ilman kaulusta.

Kaverukset

Fanni tuli sänkyyn sekä päivällä, kun luin kirjaa että aamulla, kun herättiin. Yöt se nukkui lattialla karvapedissä.

Fanni ihastui edellisellä vierailullaan meidän huopaluolaan ja kävi siellä pötköttelemässä välillä myös tällä reissulla. Se on kotiinsakin saanut samanlaisen pesän.

Fanni tarvitsi tämän tästä vähän seurustelua ja huomiota ja syliinkin se halusi välillä.

 Kaverin vieressä oli myös mukava pötkötellä.

Puhumattakaan minun mahani päällä köllöttelystä.

Kävimme Kiviharjun koirmetsässä porukalla. Onneksi ei satanut.

Vaikka sää oli pääasiallisesti pimeä ja plusasteinen ( ja sadettakin saatiin) , niin muutaman kerran satoi vähän luntakin. Olipa ilahduttavaa.

Kävimme myös muutaman kerran Citymetsässä, jossa koirat saavat huoletta juosta irti.

Kun Molly kävi treenaamassa Haminan hallilla, niin koirat pääsivät ennen ja jälkeen treenin hyvälle kävelylenkille.

Joka päivä Molly ja Fanni leikkivät olohuoneen matolla.

Ei ihme, että tukka meni välillä aivan sekaisin ja kumpikin oli ihan poikki.

Toisella Citymetsä-käynnillä eivät säät enää suosineet. Lumi oli sulannut, vettä oli satanut ja maassa oli isoja lätäköitä. Ei se menoa haitannut.

Fanni haettiin kotiin 28.11.