Kävimme syyskuun lopussa päiväretkellä coton de tulear Fannyn ja kotiväkensä mökillä Kattelussaaressa. Fannyhan on ollut meillä hoidossa usemman kerran ja etenkin Molly ja Fanny ovat bestiksiä. Kyllä Greettakin ihan Fannyn kanssa tulee hyvin toimeen, mutta se ei samalla lailla uskaltaudu riehumaan kuin Molly Fannyn kanssa.
Sää oli mitä parhain. Tehtiin treffit metsätielle, jonne jätettiin autot ja tehtiin kolmen kilsan kävelylenkki, joka maistui hyvältä autoamatkan jälkeen. Greetta sai olla flexissä, sillä jos se olisi ollut irti, se olisi huutanut aina, kun toiset alkoivat leikkiä. Greetta tyytyi kohtaloonsa.
Muutama poseeraus otettiin
Metsässä oli selkeästi todella puhdas ilma. sillä naavaa roikkui puiden oksilla siellä täällä.
Mollyn ja Fannyn mäkitreeni
Päivi löysi korillisen sieniä matkan varrelta ja koirat nauttivat metsäelämästä. Sitten suunnattiin mökille. Ensin Päivi poimi Fannyn turkista kaiken metsässä tarttuneen. Fanny näytti nauttivan toimenpiteestä.
Pekka olikin jo tehnyt meille lounaan valmiiksi. Ensimmäistä kertaa söin spagettikurpitsaa ja oli kyllä hyvän makuista.
Fanny oli riehakkaalla päällä ulkoilun jälkeen. Molly vähän ihmetteli.
Ruokailun jälkeen huilattiin.
Sitten lähdettiin katsomaan rantaa. Koska Greetta saa hepulit veden äänistä, niin se sai jäädä sisälle. Päivi, minä, Fanny ja Molly lähdimme rantaan.
Hortensiat kukkivat vielä kauniisti.
Molly meni vähän yllytettynä uimaan, mutta aallokkoa oli sen verran, että kääntyi aika nopeasti takaisin. Sitten olivat kierrokset korkealla ja Molly purttaili kunnon kierrokset. Fanny peesasi.
Viiden maissa starttasimme kohti kotia, että päästäisiin perille ennen pimeän tuloa. Kaikki oltiin väsyneitä ja yöllä uni maittoi.
Eilen mentiin Mollyn kanssa Kouvolaan toko-kokeeseen. Tuomari oli Tommi Varis.
Avo-luokkalaisia oli vain kaksi, joten tarvittiin näiden keskelle kolmas koira. Kyseinen koira oli tosi iso, ehkä belgianpaimenkoira. Ja se tuijotti Mollya lähes koko ajan. Minä jännitin, että meneekö Mollyn luo, kun tuijotus oli niin intensiivistä. Tuomarikin oli tätä jännittänyt. Molly istui silmät suurina minua katsoen selkeästi paineessa ja kun se vähän ennen loppua vilkaisi tuijottajaa, se painui maahan. Eli paikkaistumisesta nolla. 😭Molly on pääsääntöisesti istunut paikkikset oikein hyvin, mutta nyt liika oli liikaa. Voin sanoa, että kyllä otti päähän ankarasti.
Tässä Mollyn tuloslappu. (videota ei ole) Seuraamisessa se ekalla pitkällä suoralla jäi seisomaan ja kutsuin luo. Sen jälkeen se seurasi kohtuullisen hyvin. Pysyi ainakin mukana. Liikkeestä istumisen saattoi tehdä vähän hitaammin tai seurata vähän takana. En tiedä, kun ei ole videota. Mutta istui, joten ysi on ihan hyvä. Luoksetulossa meni puoli pistettä vinosta sivulletulosta. Se on Mollyn helmasynti ja ollaan treenattu suoria sivulletuloja aika paljon. Vauhdissa se ei vielä onnistu kunnolla.
Luoksetulossa oli uusi häröily. Molly lähti reippaasti, mutta kas, huomasi, että maassa oli teipinpala ja meni haistelemaan sitä. Tuli sitten viereen. Ruutuun meni hyvällä vauhdilla, mutta kääntyi aikaisin. Käskin maahan ja etutassut olivat nauhalla, mutta eivät ulkona. Perusasento oli vino, joten siitä pois puoli pistettä. Kauko-ohjauksessa varmaan se perusasento vei puoli pistettä. Muuten ok. Hyppynoudossa vähän mätysti kapulaa lopussa ja se vino perusasento veivät yhteensä yhden pisteen. Muuten hyvävauhtinen suoritus. Kartioryhmän kierrossa kävi taas joku kumma. Koira lähti hyvällä vauhdilla kiertoon - ja pysähtyi kartioiden viereen. Sitten kutsuin ja tuli vierelle.
Eli tokihan paljon treenattavaa löytyi. Monta häröilyä meni oman koiran piikkiin, mutta sen vire oli kiva ja se sai ihan kelpo pisteet, mutta koska paikkis meni nollaksi, niin jäätiin viiden pisteen päähän ykköstuloksesta ja koulutustunnuksesta. Ja koska se ei ollut Mollyn vika, että se joutui paineeseen, niin kyllä tuli todella paha mieli siitä nollasta. Jos Molly itse olisi nollannut jonkun, niin olisin ollut ihan sinut sen asian kanssa, mutta nyt otti päähän ihan todella rankasti.
Eipä auta itku markkinoilla. Siispä ilmoittautuminen lähti oman seuran toko-kokeeseen ja taas yritetään treenata tässä välissä niitä perusasentoja kuntoon, koska paljon menetettiin pisteitä niistä. Ja ne jos mitkä ovat turhia pistemenetyksiä.
Kävin kävelemässä kisan jälkeen päätä tuulettamassa. Lähellä on entinen Kiina-center, jonka portti ja patsaat ovat tallella, vaikka itse liike on aikoja sitten lopettanut. Sain hauskoja kuvia Molly-leijonasta ja portin leijonista.
Samaan aikaan toisaalla Greetalla oli ihanaa Marjutin kanssa oman seuran agilitykisoissa. Tulokset olivat 5,5 ja 10. Ensimmäisellä radalla Greetta oli kolmas.
Tässä radat.
Ja tässä onnellinen koira hymy huulillaan. Kiitos Marjut.
Vaikka polvet ovat nivelrikkoiset, ikää jo runsain mitoin ja nopeus olematon, ostin silti kesän lopussa agilityn harrastuslisenssin tarkoituksena treenailla huvin vuoksi, ajan kuluksi agilitya ihan kuntoilumielessä. Etenkin siis Mollyn kuntoilua ajattelin. Kroppaa pitää käyttää vähän enemmän esteillä kuin tasamaan lenkkeilyssä. Ollaan jo joitain kertoja käytykin hallilla treenailemassa. treenit ovat lyhyet. Varaan puoli tuntia halliaikaa ja mietin jonkun lyhyen harjoitteen. Yksittäisissä esteissä on opettelemista. Tässä joitain videoita meidän menosta.
10.9.
Puomitreeniä
Keinutreeniä
18.9.
Keppitreeniä
Pikku rata, jossa kepit mukana
Renkaan muistuttelu. Hyvin muisti.
Eli ei tämän loistokkaampaa treeniä meillä, mutta kivaa aivojumppaa molemmille ja paksu ihminenkin joutuu vähän juoksemaan. Jatkamme harjoituksia.
14.9. oli KKSn seuranmestaruus toko-kisa. Toki halusin kisata avossa Mollyn kanssa, mutta olin lupautunut liikkuroimaan kaikki muut luokat. Olipa siinä urakka. En ole liikkurikoulutettu ja jo kehien suunnittelu oli todella haasteellista, vaikka sainkin Kataikon Katilta apua. Hän oli kisan tuomari ja on liikkurikoulutuksen käynyt.
Tulin hallille tuntia aiemmin tyhjentämään muiden kanssa esteitä pois ja rakentamaan kehää. Molly oli autossa. Kolmen tunnin kuluttua hikisenä ja väsyneenä hain sen autosta omalle vuorolleen. Ei yhtään hyvä sille, kun ei ehtinyt viritellä sen enempää. Ensin oli jättipitkä seuraaminen, jossa se jätätti ja pysähteli monta kertaa. Ihan karsea suoritus. Sitten se oli jo vähän oma itsensä. Tässä video suorituksestamme. Seuruun leikkasin pois. En tahdo sitä katsoa enää ikinä.
Sitten taas koira autoon ja liikkuroin vielä monta alo-koiraa. Sen jälkeen olin aivan poikki ja lähdin kotiin saman tien enkä jäänyt tuloksia kuulemaan. Molly tuli toiseksi, kuulin myöhemmin. Ei ikinä enää liikkurihommia. Oli rankkaa. Odotin vain iltaa, että pääsen nukkumaan. Aamulla olin jo virkeä taas.
Tokoakin ollaan treenattu tämän tästä. Haminan hallissa käytiin loppuviikosta treenaamassa. Olen kuunnellut Saana Töttölän koulutusta palkkaamisesta ja todennut, että olen ollut siinä todella surkea. Mollyn kaltaisen matalavireisen koiran kanssa palkan pitäisi olla aktiivista. Sitä sitten yritin tehdä, kun tehtiin seuruutreeniä. Vielä enemmän riemastumista pitäisi minulla olla. Koska Mollylle pitempään innostava palkka on nami, yritin saada sen jahtaamaan namia.
Hyppynouto. Vähän mäysti, mutta muuten ok.
Kierto. Perusasento vähän vino, muuten ok.
Ollaan harjoiteltu perusasentotreeniä alustalla ja ilman. Paikalta se alkaa onnistua. Mutta kun koira tulee vauhdilla sivulle, se jää hiukan vinoon. Se on treenilistassa edelleen.
Kaukoissa ylösnousu on reipastunut, mutta maahan meno on vielä hidas. Muuten ok.
Luoksetulo ok. Perusasento paremmaksi.
Ruudussa oli vähän säätöä. Menovauhti ok, mutta jotain kummaa häröilyä. Lopulta onnistui.
Tämmöistä meillä. Minulle tuli flunssa ja sitä tänään parantelen. Huomenna olisi kaikenlaista ohjelmaa, joten on syytä levätä. Eipä minulla olekaan ollut flunssaa aikohin.
Lähdettiin Marjutin kanssa Kouvolaan agilitykisaan. Minä ja Molly turisteina ja Marjut kisasi Greetan ja Terran kanssa. Luvassa oli kolme nimenomaan agilityrataa, sillä Greetalle teki oikein hyvää harjoitella kontakteja. Tuomarina toimi Arto Laitinen. Sää vaihteli pilvisestä sateiseen ja lopulta pistävään auringonpaisteeseen.
Tässä Marjut ja matkalaiset. Molly, Greetta, Terra ja Opri.
Greetan ensimmäinen rata oli hylky. Sillä oli paljon kierroksia ja korva koristeena. Hieno rata noin muuten,
Toinenkin rata oli hylky. Greetta jätti tekemättä hypyn, vaikka Marjut ihan selvästi lähettää ja käskee sen takaakiertoon. Se seurasi vain jalkoja. Ihan hyvä rata muuten.
Kolmannelta agiradalta tuli nolla. Ja toinen sija. Terra voitti radan. Mutta mikä parasta, kaikilla radoilla kontaktit sujuivat virheittä.
Häkkieläimiä
Molly oli lopussa jo ihan väsy ja otti tirsat häkissä.
Kurja ja kamala juttu oli se, että facebook-tilini kaapattiin. Tilin käyttäjäksi muuttui eri niminen ihminen ja tili alkoi jakaa ihmisille puhelinnumeropyyntöjä ja tokmanni-kilpailupyyntöjä. Onneksi ihmiset olivat valveutuneita ja useimmat tiesivät poistaa henkilön kavereistaan. Minulla oli kauhea stressi ja paha mieli, kun yritin varoittaa ihmisiä. Facebookin sivuilta on mahdoton löytää elävää ihmistä, johon ottaa yhteyttä. Yritin palauttaa tilin, mutten onnistunut. Nyt olen perustanut uuden tilin ja olen suojannut sitä vielä enemmän, ettei ikinä pääsisi näin käymään. Ahdistavaa kerta kaikkiaan.
Minun koiristani Assi, Saaga, Friida ja Greetta ovat suorittaneet BH-kokeen. Kun Turvatassun Hannele ilmoitti kesällä pidettävästä BH-kurssista, päätin Mollyn kanssa siihen ilmoittautua. Oli hyvä kurssi. Riittävästi toistoa ja harjoitusta.
Viime viikolla huvin vuoksi selasin Virkusta käyttäytymiskokeita, ja huomasin, että Lahdessa olisi viikonloppuna sellainen ja vielä oli nuoli merkiksi, että mahtuu. Laitoin sen enempää miettimättä kyselyn ja kas, saatiin paikka. Kerran käytiin kentällä tekemässä kaava. Kaavassahan on paljon seuruuta, ei Mollyn vahvuus se, mutta mukana se kulkee. Sitten käytiin Karhulassa toriaikaan kulkemassa. Tällaisetkin kävelyt ovat jääneet hävyttömän vähälle, ja senkin huomasi, kun vähän oli sinkoilua.
Mutta siis eilen hyvin sumuisena sunnuntaiaamuna lähdimme matkaan.
Ensin vietiin Greetta hoitoon kasvattajalleen ja se pääsikin heti kaverien kanssa metsälenkille. Näin ei minun tarvinnut kantaa huolta Greetasta. Kiitos Eija ja Pertti.
Greetta, äitinsä Sabi (15 v) Tanka ja Haiku
Hyvin vei navigaattori perille. Paikalla oli 10 koirakkoa. Tuomarina toimi Vesa Häkkinen, joka on ollut tuomarina myös Saagalle ja Friidalle muinoin.
Mollylla oli parinaan kuuliainen bordercollie, joten ei tarvinnut jännittää sitä. Molly aloitti paikallamakuulla ja teki sen oikein tyylikkäästi. Seuraaminen oli perinteistä Mollya, mutta teki kuitenkin sen verran siististi liikkeet, että läpi meni suoritus. Tuomari sanoi, että hän arvostelee tiukemmin palveluskoiralajit ja seurakoirat pääsevät vähän helpommalla. Se oli erittäin hyvä juttu se.
Sitten suunnattiin sateessa Villähteen S-marketille, jossa oli vilkas kauppa-aika menossa. Siellä sitten kohdattiin pyöräilijä ja juoksija, ihmisryhmässä pysähdyttiin, auton luona keskusteltiin. Vastaan tuleva koira sai haukahduksen, mutta kun Molly jätettiin seinään kiinni yksin, niin koira sai mennä ja tulla eikä ollut Mollylla sanomista.
Eli summa summarum - Molly suoritti kuin suorittikin BH-kokeen kunniakkaasti tietääkseni ensimmäisenä löwcheninä Suomessa.
BH RTK4 TK1 Tajmadoran Hello Molly 💖
Kotimatkalla napattiin kyytiin Greetta, joka oli tyytyväinen päiväänsä. Me kaikki olimme aivan naatteja ja odotin vain iltaa, että pääsisin nukkumaan. Ei vanha jaksa.
