13.4.2018

Päivä kerrallaan

Kun ensishokista olen toipunut, niin eipä tässä muu auta kuin elellä eteenpäin.
Friida vähän tänä aamuna mietti, söisikö aamupalaa - minun sydämen teki voltin - ja sitten söi. Iltaruoka meni oikein reippaasti. Päivällä käytiin vähän Katariinan puistossa kävelemässä ja sen jälkeen Jylpyllä pallorallissa. Friidakin paineli pallonsa perässä ihan innoissaan, mutta paljon en uskalla sitä juoksuttaa tuossa terveydentilassa. Pääasia, että nautti hetken hauskuudesta. Eilen käytiin hallilla vähän agsaamassa ja sekös oli Friidasta myös aivan huippujuttu.

Koira ei mistään  murhetta kanna, mutta minä tässä löysässä hirressä hiljalleen kiikun, kun tarkkailen koiraani. Tänään oli kova paikka, kun kävin ostamassa Friidalle fleecepeiton, johon se kääritään, kun on eutanasian aika. Pienet itkut tirahti autossa, ei voinut mitään. Mutta onpa nyt ostettu sekin valmiiksi.

Huomenna on oman seuran toko-koe. Olen siellä ensin töissä ja Greetta kisaa alokasluokassa. Viime aikoina ei treenattu olla, joten voi käydä kuinka vain. Mutta onpahan jotain muuta ajattelemista välillä.

4 kommenttia:

  1. Sinähän mietit kaiken jo valmiiksi. Ei olis tullut mieleeni käydä ostamassa fleecepeittoa..mut en oo joutunut hyvästelemään vielä yhtään omaa koiraa...minäkin olen niin pahoillani et Friida sai tuon tuomion..jos voisin niin tekisin jotain et hän olis taas terve. Ajattelen teitä. Te kaikki olette kuitenkin osa meidän laumaamme.

    VastaaPoista
  2. Kiitos Marika. Friida on jo neljäs koira,jonka lähtöä pitää suunnitella. Eikä ole yhtään helppoa tälläkään kertaa.
    Jaana

    VastaaPoista
  3. Se fleecepeitto on tosi tärkeä. Assillakin se oli jo valmiiksi ostettuna, kun sen nivelrikko alkoi pahentua. Levitin sen eläinlääkärissa lattialle ja sen päälle koira kävi makaamaan. Istuin sen viereen ja paijailin loppuun asti. Fleecepeiton sisällä koira oli helppo kuljettaa autoon ja kun jätin sen eläintuhkaamon kylmähuoneeseen, minua kummalla tavalla lohdutti se, että siinä kylmässä tilassa koiralla oli lämmin peite ympärillään. Vaikka olikin kuollut. Fleecepeite ON tärkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ymmärrän kyllä et se peitto on tärkeä.
      Muistan kun kerran kävin Pyhtään eläinlääkärillä. Odottelin pihalla Adan kanssa vuoroamme. Yhteen autoon kannettiin kuollut koira jossain peitossa. Emännän viimeiset sanat kuskille oli et aja varovaisesti kun hänen koiransa oli kyydissä. Sitten hän tajusi et koira oli kuollut. Haluamme et koirillamme olis hyvää olla vaikka ne ovat jo kuolleet. Pitää ajaa varovaisesti tai pitää niitä lämpiminä. Minäkin taidan jossain vaiheessa katsoa onko mulla jokin peitto josta koirani tykkäis.

      Poista