Uusi vanha aluevaltaus

Tänään mentiin illan suussa Strömforsiin nose-workia tekemään. Ryhmä tulee jatkumaan maanantaisin ja olen ihan innoissani siitä.

Tehtiin ulkoetsintä ( kerran tehty) ja autoetsintä ( ihan uutta) sisäetsintä (uutta myös tuollaisena sokkona) ja laatikkoetsintä, joka on tutuin.

Ulkoetsinnässä haju oli laitettu pylvään päähän, joten Greetta ei sinne ylettynyt eikä sitä ole opetettu nousemaan mitään vasten hajua näyttääkseen. Mutta alkuhämmennyksen jälkeen se alkoi etsiä aluetta ja lopulta löysi myös sen oikean pylvään. Kun kouluttajan kehotuksesta nostin Greettaa, että se näyttäisi paremmin, se ei ymmärtänyt yhtään, mitä pitää tehdä. Mutta hyvä alku.

Seuraavaksi marssittiin autolle. Pikkuisen piti kannustaa Greettaa haistelemaan autoa, kun ei se sitäkään ikinä tee. Mutta lähti menemään ja työnsi kuononsa pontevasti yhteen renkassa olevaan koloon. Minäkin olin näistä etsinnöistä niin hämmentynyt, että kouluttajan piti sanoa, että koira on oikeassa paikassa.

Sitten oli tauko. Sen jälkeen siirryttiin sisätiloihin. Ensin oli laatikkoetsintä. Huoneessa oli lattia täynnä laatikoita, mutta Greetta rupesi reippaasti haistelemaan, koska laatikkoetsintä on tuttua. Ok, haisteli se myös huoneessa olevaa nojatuolia, mutta siirtyi pian takaisin laatikkoihin ja selvästi pysähtyi oikean laatikon kohdalle.

Lopuksi mentiin varastotilaan, josta yksi nurkka oli rajattu etsintään. Pienen pyöriskelyn jälkeen Greetta ryhtyi haisteluhommiin ja lopulta haisteli lapiota siihen malliin, että kysyin, onko se oikea paikka ja olihan se. Sisäetsinnät kestivät 26 sekuntia ja 27 sekuntia eli nopeaa toimintaa pikku-Geeltä.

Nyt vain pitäisi saada aikaan sellainen ilmaisu, että minä ymmärrän koiran ilmoittavan löydöstä. Hilkka-kouluttaja suositteli nenäkosketusta. Sellainen siis pitäisi vissiin opettaa.

Ensi viikolla ei päästä noseen, mutta sitten taas. Olisiko parin viikon tauolla nenäkosketuksen opiskeluaika.

Piirimestiksiä pukkaa

Lauantaina olivat Haminassa rally-tokon piirimestaruuskisat.  Meidän rally-porukka oli kysynyt Koiranystäviltä, sopisiko meidän edustaa seuraa joukkueellamme. Ja sopihan se, kun seurassa ei varsinaisesti ole rally-toko lajina. Ei ollut kilpailevia ryhmiä tähän hommaan.

Greetta siis lähti voittajaluokan kisaan. Tuomarina radalla toimi Kirsi Petäjä.
Ja kas, ääntelystä huolimatta toimimme radalla varsin hyvässä yhteistyössä. Peruutuksen alun istumista en huomannut, josta tuli turha kymppi ja ääntelystä kaikkiaan 8 virhepistettä, mutta muuten selvittiin pienillä virhepisteillä ja lopputulos oli 77/100 ja kolmas sija. Jes!

Olin aivan poikki, kun kotiin päästiin, mutta ennen nukkumaan käymistä piti auto pakata tämän päivän menoa varten. Takapenkin selkänojat alas ja kaksi häkkiä sinne. Kyytiin olivat tulossa Marika, koiransa Fifo ja Tova sekä Greetta ja Saaga. Matka oli kohti Imatran toko-piirimestaruuskisoja.

Aamulla kello seitsemän jälkeen starttasin hakemaan kamuja. Keli oli mainio ja matka sujui tyhjillä teillä sujuvasti. Kisapaikka oli iso urheilukenttä ja ympärillä oli hyvät koirien ulkoilutusmaastot.
EVL ja voittaja alkoivat samaan aikaan, koska oli kaksi kenttää ja kaksi tuomaria. Greetta pääsi siis sangen nopeasti hommiin.

Päivän teema oli ääni. Eri voimakkuuksista piippausta oli kuultavissa ärsyttävässä määrin.
Paikkis meni vielä hyvin. Saatiin 9,5 siitä. Liikeet oli sekoitettu epäjärjestykseen. Tunnarilla alettiin. Video kertokoon meidän suorituksemme.

Greetta siis valitsi oikean tunnarin ja alkoi tuomaan sitä, mutta epävarmuus iski. Jos silloin olisin kutsunut koiraa, oltaisiin varmaan jotain pisteitä saatu. Ei auta kuin harjoitella lisää.
Ruudun olisi pitänyt olla helppo, mutta kummaa kävelyä ja tuplakäsky maahan menoon vei pisteitä. Ohjatussa noudossa on ollut ongelmaa vasemman hakemisessa, eli ei yllättänyt, kun lähti oikealle. Lisätreeniä siinä. Kaukokäskyt eivät vielä kestä matkaa, mutta yllättävän hyvät silti, vaikka nollille menikin. Seuruu oli paikoin hyvää, paikoin meni muualle katsomiseksi. Hyppynoudossa varasti, joten turhaa pisteiden menoa, kun osaa sen ihan hyvin. Ällässä ei kuunnellut kunnolla käskyjä. Ollaan näitä kyllä treenattu. Kun keskittyy minuun, osaa ihan hyvin kaikki vaihdot.

Jos tähdet olisivat olleet oikeassa asennossa, oltaisiin saatu tulos, mutta tänään jäätiin 146 pisteeseen.
Kuukauden päästä on omat kisat. Silloin pitää olla meno jo varmempaa. Tunnin päästä pistä hakemuksen Kouvolan rally-kokeeseen, josko saataisiin viimeinen voittajatulos sieltä.

Syyskuu alkoi ja edelleen treenataan

Ensin kuitenkin vähän elokuun loppua.

Kun oli niin kaunis ilma,niin taas suunnattiin kameran kanssa Katariinaan.

                      Tuuli tuiversi nuoremman poseeraajan turkkia rannalla. On ne kilttejä kuvattavia.

Agilityn SM-kisojen aikaan ystävämme schapendoes Ikwil tuli kylään. Iksu on ennenkin ollut meillä. Niin söpö mummeli, joka on rauhallinen muulloin paitsi kun on ruoka- ja herkkuaika. Iksu on tunnettu siitä, että kotonaan sen jäljiltä tavaroita työpöydältä tippuu keittiössä, kun se tekee tarkistuksia, olisiko ruokaa alati nälkäiselle mummokoiralle tarjolla. Meillä oli sen verran hyvä valvonta, ettei tätä ilmiötä nähty.

Koirien kanssa lähdettiin retkelle Kumparepuistoon tällä kertaa.

                     Korkealla ollaan. Takaa siintää Suomenlahti ja Kumparepuiston ihmisfiguuri.

Iksu tuli perjantai-iltana ja lähti sunnuntai-iltana kotiinsa.

Seuraavalla viikolla oli -tadaa - Saagalla vihdoin trimmausaika.

Nokka pystyssä voi poseerata siistin turkin kanssa. Turkki on ohuenlainen ja selkään on ilmestynyt
ruskeita karvalänttejä, joita tulee koko ajan lisää. Mutta ei ole muuten hätää mitään.

                                               Greetastakin on saatu söpösiä kuvia.

                            Retkien jälkeen lepo maistuu.  (Uuden objektiivin testailua)

Mutta siis treenistä.
Greettahan siis on sekä rally-toko- että toko-piirimestaruusjoukkueissa. Rally alkaa sujua, jos koiran pää kestää, mutta tokossa on vielä yhtä ja toista hinkattavaa. Tämän takia otetaankin viikonlopun koe maksullisena harjoituksena. Yritetään parhaamme, mutta ei petytä, jos pieleen menee. Kaukokäskyt on heikoin lenkki, silllä matkaa ollaan treenattu ekaa kertaa vasta tänään, koska sekin pitää treenata. Vähän on etenemistä havaittavissa. Mutta saas nähdä, miten kokeessa. Tämä viikko on aikaa vielä tehdä täsmähiontaa.