31.7.2013

Varattu

Tänään varattu Friidalle tähystyssterilointiaika lokakuulle. Hyvästi höttöpäisyys crazy_3
 - ainakin toivottavasti.

             hesse_clap2

Rippujuhlareissu

Käytiin viime viikonloppuna Joensuussa nuorimman kummilapseni Onnin rippijuhlilla.  Hain isän ja äidin kyytiin Lappeenrannasta ja sitten ajeltiin Pohjois-Karjalaan. Sää oli mitä mahtavin koko viikonlopun ja juhlat pystyttiin pitämään ulkona pihamaalla. Siskon perheen piha on ihanan iso ja kauniisti laittettu. Sekä aidattu Tuisku-koiran takia, joten minunkin laumani sai siellä olla vapaana ulkoilmasta nauttimassa.

               Isä nauttii Iltasanomista hienon perennapenkin ääressä iltapäiväauringon valossa.

                                       Pienen varastorakennuksenkin seinä kukki kauniisti.

Vahtikoira Tuisku huolehti siitä, etteivät ohikulkijat tulleet liian lähelle pihamaata. Ja sille löytyi kyllä kolme reipasta apuria. Jos Tuisku haukkui, löytyi säestäjiä kyllä portille laulamaan. Sitten saavuttiin tavattoman tyytyväisinä takaisin pihamaalle.


Rippilapsi Onni nautti ensimmäisen ehtoollisensa ja kummitätinsä sai olla siunaamassa alttarilla. Juhlan sankari oli todella tyytyväinen ja nautti juhlastaan täysin siemauksin. Loppujuhlasta saimme kuulla Onnin ja kahden kaverinsa lauluesityksen. Kylläpä pojat lauloivat aivan upeasti.

Varsinaisen juhlan ajan koirat saivat olla viileissä kellaritiloissa. Välillä toki pääsivät vähän jaloittelemaan ulos ja juhlien jälkeen taas juoksentelemaan.  Illan suussa lähdimme ajelemaan kohti Lappeenrantaa. jonne jätin äidin ja isän ja jatkoimme koirien kanssa matkaa mökille, jossa yövyimme.  Koirat olivat reissusta aika poikki.


Aamulla sitten taas oli energiaa kaikilla vaikka muille jakaa. Ja kaikki halusivat leikkiä Saagan kanssa.

                                                      Väy väy väy, komensi Assi.
                                  Jos Assin perän päälle hyppää, se putoaa heti maahan. Ei ole voimia.

Leikin jälkeen lähdettiin uimaan. Kivijärven vesi oli vielä tosi lämmintä ja ilman saunaa tarkeni aivan hyvin mennä polskimaan. Saagan vein taas hihnassa.

                                          Paluumatka rannalle sujui hyvin ilman hihnaakin.

                                    Friida nouti keppejä ja Assi uiskenteli rannan tuntumassa.





                                   Sitten mentiin vartiopaikalle mökin  kuistille kuivattelemaan.




30.7.2013

Möllitokoa

Kun nyt kerta ollaan Friidan ja Saagan kanssa menossa piirimestaruustokojoukkueeseen, niin onhan sitä kisanomaista treeniä saatava. Friidallahan on vain kaksi kisakokemusta, tosin molemmat menivät tosi hienosti. Mutta nyt höttöpäänä ei ollut odotettavissa mitään suurta sukseeta sen kohdalla. Meidän tokoryhmät järjestivät möllitokokisat kaikille piirimestisjoukkuelaisille. Sinne siis torstai-iltana mekin matkasimme.  Assi tuli mukaan turisteeraamaan, sillä oli tiedossa pitkä ilta. Ja helteisen kuuma.

Ensin toimin liikkurina viidelle alokasluokkalaiselle.  Sen jälkeen alkoi avoin luokka, johon olin Friidan ilmoittanut, sillä se on joukkueessa siinä luokassa. Voittajaan se ei vielä ole läheskään valmis. Ensin oli paikkamakuu, joka meni Friidalta vallan mainiosti. Se rötkähti lonkalleen perinteiseen tyyliin ja oli vähän takajalkaakin oikaissut taaksepäin. Mutta paikallaan pysyi. Tuomari sakotti asennosta ja antoi pisteitä 8,5.  Sitten tehtiin yksilösuoritus ja höttöpäisyys näkyi toden teolla. Ennakointia jätöissä, ennakointia istumaan nousussa ( mitä IKINÄ ennen ei Friida ole tehnyt). Ei mitenkään kauhean vakuuttavaa.

Friidan suoritus 
on tässä. Ehkä me jatkamme treenamista vielä ja toivomme hötön haihtuvan päästä piirimestiksiin mennessä.

                                            Mutta kas- tälläkin suorituksella olimme toisia. :-)

Saaga oli hirmu tohkeissaan päästessään hommiin. Paikallamakuu sujui aivan kympin arvoisesti.
Kun pääsimme vuoroon, Saaga teki töitä häntä kiivaasti heiluen. Sillä oli kivaa - ja minulla oli kivaa, kun sain tehdä töitä sen kanssa.  Valitettavasti kamerani akku loppu juuri ennen tunnaria ja kaukokäskyjä, viimeisiä liikkeitä siis. Tunnarissa oma löytyi, palautettiin ravilla ja hiukan mäystettiin kapulaa. Kaukokäskyssä yhdessä liikkeessä pieni eteneminen. Muuten kelpo työtä siihen nähden, että kierroksia Saagalla kyllä oli loppuun asti. Mutta tällä kertaa se ei juuri haukkunut liikkeiden välillä, mikä oli oikein hieno homma.

Saagan suoritus

Taashan myö palkinnoilla oltiin, nimittäin tuli ykköstulos ja voitto.  Saija ja bullmastiffi Lysti tulivat toiseksi ja Hannele ja bouvier Kiira kolmanneksi. Kaikki olimme oikein tyytyväisiä.

Kello oli jo kymmenen, kun viimeinen ja ainokainen evl-kisaaja aloitti suorituksensa. Puoli yhdeltätoista starttasimme kotiin - ja oltiin kyllä kaikki ihan hirmu poikki. Assikin nukkui seuraavana aamuna yhdeksään. Rasti seinään siitä.

Reilu pari viikkoa aikaa harjoitella. Friida teki kovasti alakanttiin  kisatreenin, vaikka omissa harjoituksissa on osannut ihan hyvin. Jatkamme hiontaa.

PS. Aloitimme tänään Saijan ja Hannelen kanssa BH-treenit. Tavoitteena on kuvan koirien kera mennä syyskuun alussa BH-kokeeseen, mikäli paikat saamme. Hienosti meni kaikilla ensimmäinen treeni.

PS2. Saija kuvasi Saagan kaukokäskyt. Tässä linkki niihin.
KAKET a la Saaga

23.7.2013

Lomapuuhia

Nyt ei ole ollut kisoja eikä mitään sen kummempaa. Ollaan lomailtu, treenailtu agilitya ja tokoa jonkin verran - ja minä olen vihdoin ja viimein saanut alkuun eteisprojektin. Friida kun pienenä tyttönä rei'itti laskikuitutapettia oikein urakalla joka eteisen seinästä, kunnes tajusin vuorata eteisen seinät kompostikehikoilla, liian myöhään kuitenkin. Siinä ne reiät ovat olleet tähän asti aika iljettävän näköisinä, mutta vihdoin tomeroiduin ja päätin ruveta tapetin poistoon. Kaikkialla lukee, että lasikuitutapetti on suurin piirtein mahdotonta poistaa, mutta onko liimaa ollut vähemmän vai mikä oli syynä, mutta täällä tapetti irtosi isoina levyinä suurimmaksi osaksi raivoisalla revinnällä.  Joitain isompia plänttejä hyvin tiukkaa tapettia jäi kaiveltavaksi. Sain hyviä vinkkejä Facebook-kavereilta, mutta jostain nettikeskustelusta löysin kommentin, jossa joku nainen kertoi poistaneensa tapettia ikkunapesuaineella. Niinpä minäkin ostamaan moisen suihkupullon, ja kas, tapetti pehmeni ja oli kohtuullisen helppo raapia siklillä irti.  Onhan tuossa seinässä vielä hiomista, mutta pahin työ on tehty. Enkä aio siihen tapettia laittaakaan, vaan maalaan seinät. Vähän meinasin, että laittaisin sisääntuloseinät kahdella värillä. Alaosa jotain sellaista, jossa ei lika heti näy ( olisiko kuranruskea mitä? ) ja yläosa valkoisella - ja boordia väliin. Muut seinät sitten valkoisella, kun huone on aika pimeä. Katsotaan, milloin projekti Eteinen on valmis.

Tällä viikolla on möllitokot, joissa Friida kisaa avo-luokassa ja Saaga voittajassa. Nämä ovat treenit piirimestaruustokoja ajatellen. Kyseiset kekkerit ovat elokuun 18. Imatralla ja molemmat koirani ovat yhdessä seuramme joukkueessa. Friida on edelleen aika flegmaattinen. Ikinä tämä vaihe ei ole kestänyt näin pitkään ja täytyy sanoa, että turhauttaa ihan hirveästi. Saaga sen sijaan on iloinen ja reipas ja innokas. Ihanaa, että sen vaivat tuntuvat olevan taakse jäänyttä elämää.

Assi mennä köpöttelee. Tämän tästä pohdin, onko jo aika vai ei, mutta vielä ei näytä olevan, vaikka koko ajan perä menee heiveröisemmäksi. Itseluottamusta tyypillä on kuitenkin. Tänään treenailun jälkeen Assi meni muiden perässä syvän ojan kautta metsän puolelle. Sinnikkäästi se etujaloilla kiskoen pääsi kuin pääsikin hiekkarinteen ylös ja tohkeissaan tuoksutteli ihania metsän tuoksuja.  Maha sillä tuntuu olevan löröllä aika usein. Liekö melko vahva kipulääkitys osaltaan aiheuttamassa suolisto-ongelmia. Taas on menossa raejuusto-riisikuuri mahan ja suoliston rauhoittamiseksi. Pitää varmaan viedä vanha tyttö tohtorille, jos vaikka saisi jotain suolistoa suojaavaa lääkettä.

Ai niin, eilen näin tosi söpösen ja hauskan värisen vesikoirapojan nimeltä Lennart. Hän on saapunut Norjasta Suomeen ja oli kyllä hyvin reipas poika.
 
 Ihana otsakiehkura hänellä.

                                  Kyllä minua kotona haisteltiin - varsinkin Friida  - kiihkeästi.

                            

19.7.2013

Aamu-uninen tokoilija

Siinä missä muut koirat ovat jo aikoja sitten poistuneet makuuhuoneesta, yksi rakastaa sängyssä pitkän kellimistä, varsinkin jos emäntänsä ei ole vielä ehtinyt sänkyä petata.

                                                 Untuvapeiton uumenista näkyy kuono.

                                                            Mitä nyt? Onko jo aamu?

                                                                      Onko pakko nousta?

                                                       Tässä olisi niin hyvä jatkaa unia.

                                                                  Aikauhee, kun väsyttää.

                                                                 Vielä viisi minuuttia.

Pakko oli kuitenkin hetkeksi hypätä sängystä petaamisen ajaksi, mutta sitten kiireesti takaisin.  Minä pakkasin tokoiluvälineitä kassiin, Assi ja Friida heiluttelivat häntää eteisessä. Puin niille hihnat - ja kun katsoin makuuhuoneeseen, sielläkin oli havahduttu ja eräs punanenä istui hyvin tomeran näköisenä sängyn päällä. Kun kilautin sen hihnaa, unikeko jättiloikalla syöksyi eteiseen ja istui häntä heiluen odottamaan omaa pantaansa.

Mentiin kentälle tokoilemaan.

Aloitin tunnareista, sillä käsissä ei ollut vielä namin hajua. Laitoin tunnarikapulat kellon muotoon ja lähetin Saagan etsimään. Sen verran oli kierroksia, että se maisteli muutamaa, mutta löysi kyllä omansa ja toi reippaasti takaisin. 

Friidalle tein samanlaisen tunnarin. Ensin sillä jäi oikea väliin, mutta malttavaisesti se etsi oman muita maistelematta ja toi takaisin. Saagalle tein vielä toisen tunnarin, ja nyt se malttoi etsiä ilman maistelua. Tosin toisessa palautuksessa se pureskeli kapulaa vähän enemmän.

Luoksetuloa tehtiin useamman kerran. Ensin seisominen valui, mutta sitten otettiin pelkästään sitä, ja tilanne parani. Maahan meno on Saagalla aika hyvä jo. Pitää näitä hinkata kovasti ennen  Imatralla pidettäviä tokon piirimestaruuskisoja, joihin Saagakin on ilmoitettu. Samassa joukkueessa kisaa Friida avo-luokassa, joten nyt ollaan tehty avo-liikkeitä ja jätetty voittaja-treenit vähän vähemmälle, ettei kisoissa tule virheitä sen takia.

Saagan kanssa treenattiin istumista, joka oli kyllä aivan superhyvä. Friidan kanssa treenattiin liikkeestä seisomista ja maahan menoa. Välillä tarjottiin istumista molemmissa ( mitähän on treenattu viime aikoina? ) mutta tuli ihan hyviäkin suorituksia. Täytyy nyt ahkerasti palautella näitä mieleen.

Saagan kaukokäskyt sujuivat pääosin hyvin, joskin se joskus tarjoaa jotain liikettä, jos odotan pitkään vaihtojen välillä. Odottamisen siedätystä siis sille.
Friidan kanssa treenatti vain avo-kaukoja, joskin sekin kerran tarjosi seisomaan nousua. Eli niitä ei nyt treenata. Istu-maahan menee kyllä hyvin, joskin vielä sähäkämpiä voisivat vaihdot olla.

Puukapulan noutoa tasamaalla tein molemmille. Friida oli siinä aika löysä palauttaessa, mutta Saaga palautti sähäkästi, kun vapautin sen palautusvauhdista namille.

Lopuksi juoksutin koiria pallojensa perässä - ja Assi touhusi muuten vain.  Huomenna mennään uudestaan.

17.7.2013

Äyspohjan Uljas ja rentouttava merenrantaretki


 
Ajomatka Äyspohjaan kulkeen läpi kukkivien peltojen ja yli kallioiden - aina ihanaan rantaparatiisiin asti. Ihan mahtava oli ilma ja mereltä puhalsi lämmin tuuli vilvoittamaan oloa. Naapurimökeillä ei ollut ketään, joten saimme nauttia täysin rinnoin koko rannasta.

                                        Assi ja Friida ryntäsivät saman tien kahlailemaan.

                                          Friidan ilme kertoo, että ihanaa on.

Rantakivikko oli Assille aika haasteellista kuljettavaa, mutta sinnillä mentiin. Sileiden kivien päällä on  Assin mielestä aivan ihana piehtaroida.

Uljas ja Saaga nautiskelivat auringosta ihan rannalta käsin. Aika muikea ilme Saagallakin.

                                                      - Hmm, pitäsiköhän sitä...

                                                    Kahlaileminen sopii Saagallekin.

                                  - Minä en varpaita kastele, ellei pakoteta, miettii Uljas.

                                                                            Rantatytöt

                                            Kaisloja ja kuivanutta levää on kivaa maistella.

                          Välillä siirrytiin kuistin varjoihin ja tutkailtiin, löytyiskö mitään herkkuja.

                                                             Ystävykset Uljas ja Saaga

                                               - Herkut syöty. Nyt rantaan! kutsuu Friida.

                                           - Minä taidan ottaa nokoset tässä kuistin portaalla.

                           Yksinäinen joutsen seilasi hiljalleen rannan ohi.  Ja vesi on niin sinistä.

                                          Friida kyttää lokkia, muttei uskalla mennä lähemmäs.

                                     - Se on kauheen iso. Ties vaikka kävisi kimppuun.

                                          Uljas ei kivellä istuvasta lokista piittaa. Hohhoijaa.

                                                         Toinenkin lokki saapuu paikalle.

                                     Tarkkailijat ovat kiinostuneita, mutta siihen se jääkin.

                               - Kiäh kiäh, eivät taida olla mitään metsästyskoiria nämä vesikoirat.

                                           No, ei me lokkipaistilla oltaisi mitään tehtykään.

                                                                      Aah, aurinkoa!

                                                            - Saaga, anna pusu!
                                                            - Voi ei, onko pakko?

                                                              Slurps!  Emännälle kiitos.