Tänään suunnattiin koirien kanssa Kotkansaarelle. Kirjastoon piti mennä hakemaan kirjoja, mutta otin kameran mukaan, sillä piti ensin vähän ulkoilla koirien kanssa.
Ekalle stopille eivät koirat päässeet, sillä paikka oli pionipuisto ja menin sinne kukkaähkyä hankkimaan. Alue ei ole suuren suuri, mutta erilaisia pionilajikkeita on paljon ja ne kukkivat parhaimmillaan juuri nyt. Mennyt rankkasadeaika on niitä vähän riepotellut, mutta uusia kukkia tulee koko ajan ja sitkeimmät ovat kestäneet sateet.
Ovat ne niin hienoja.
Sitten suunnattiin Katariinan meripuistoon. Greetta perinteisesti alkoi vingahdella, koska veden ääntä kuului, mutta onneksi ei ollut mikään suuri tuuli, joten kyllä Gee siitä rauhoittui.
Koiraposeja piti ottaa toki.
Hiki tuli etenkin Mollylle.
Onneksi on vesipiste lähellä. Kyllä maistui.
Hikoilu jatkui kukkien äärellä. Hanhet ovat palanneet puistoon. Muutama vahtii, kun loppulauma aterioi. Koirat eivät kiinnittäneet hanhiin huomiota.
Majakoiden luona piti taas poseerata. Mollyn hiki jatkui.
Tämän virtaavan veden ääni kävi taas Greetan tunteisiin hetkeksi. Mitä lie kukkia oli veteen lentänytkään.
Katariina oli aika rauhallinen vielä aamutuimaan. Kaunista on sielläkin. Mollyn kuumuminen pisti miettimään, että vaikka olin päättänyt kasvattaa sen turkin oikean mittaiseksi, niin taitaa olla viisaampi ajaa näin heinäkuun alussa turkki alas ja sitten kasvattaa sitä seuraavaan kesään asti. Voisi vähän edes auttaa hikoilemiseen. Huonon kuumuuden kestämisen takia en kesällä ulkona sen kanssa aio kisata. Syksyllä sitten taas.
Tänä vuonna juhannussää ei oikein hellinyt. Joka toinen päivä satoi ja joka toinen päivä paistoi. Mentiin koirien kanssa mökille aaton aattona. Parkkipaikka oli löllömärkä ja kengät ja sukat kastuivat saman tien. Koiria ei tämä haitannut. Mökkiä piti lämmittää joka ilta ja aamu, sillä yölämpö ulkona - ja sisällä- oli 10 astetta.
Alppiruusu kukki hienosti mökkipolun varrella. Eihän se mikään tuuhea ole, mutta kukkia oli todella paljon. Kaunista.
Iskun polulla nimettömän varpaan kipeästi kiveen. Se mustui ja oli pari päivää oikein äkäinen, mutta sitten alkoi helpottaa. Ei siis murtunut onneksi.
Saunaa en ensimmäisenä iltana lämmittänyt, mutta koirat olivat ulkoruokinnassa joka päivä.
Minun ensimmäisen illan iltapalani. Riisipiirakoita ja alkoholitonta olutta. Oli hyvää.
Koirille ei sää merkinnyt mitään. Niillä oli rento meninki niin ulkona kuin sisällä. Kaikki mahduttiin nukkumaan samaan sänkyyn.
Seuraavana päivänä hain junalta veljeni juhannuskaveriksi. Kävimme yhdessä Prismassa hakemassa mökille ruokatarpeita. Hän toi mukanaan hyvää valkoviiniä, jota aattona sitten nautiskelimme ruoan kanssa.
Juhannusaattona oli ihan mukava sää ja aurinkokin välillä pilkisteli. Lämpötila oli alla 20 astetta, eli ihan sai pukea lämmintä päälle. Illalla lämmitettiin sauna ja sinne meni Kivijärveen minun talviturkkini. Vesi oli kylmää, joten monta uimavetoa ei tullut tehtyä. Mutta mökkisauna oli aivan ihana.
Juhannustytöt
Jalkosalmen lavalle meni virtanaan veneitä juhannustansseihin. Sitä hurinaa kuului pitkään, mutta kuului myös lintujen liverrystä. Kuikkakin seilaili yksinään. Ja kirjosiepoilla oli kiire, sillä niillä oli vaativia poikasia pesässä huutamassa lintupöntössä. Muissa ei näkynyt elämää.
Juhannuspäivänä satoi sitten varsin runsaasti koko päivän.
Lämpimät lohivoileivät maistuivat.
Tytöillä oli vähän tylsää välillä.
Juhannuspäivänä lämmitettiin taas sauna ja nyt uin vähän useamman vedon vesisateessa.
Puupinon päällä oli tyhjä linnunpesä. On se oikea taidonnäyte.
Sunnuntai oli taas kaunis päivä. Söimme mökillä lounasta ja järjestelimme paikkoja. Keräsimme muutaman jätesäkin vanhaa tavaraa pois heitettäväksi. Iltapäivällä ajelimme kotiin Kotkaan. Veli tuli kyydissä meille vielä yhdeksi yöksi.
Se hyvä puoli oli juhannuksen säässä ( se ainoa hyvä puoli), ettei ollut juurikaan hyttysiä. Siitä pitää olla iloinen.
