Voi Karjulan neitiä

Tänään oli toko-koe. Tuomari Kaarina Pirilä. Kenttä ulkonurmikenttä. Keli hirveän kuuma.
Oltiin hyvissä ajoin hengailemassa paikan päällä. Vähän Greettaa jänskätti, mutta ei nyt mitään ihan hirveää kuitenkaan.

Paikkaistuminen meni hienosti. Vähän sillä korvat elivät sinne ja tänne, mutta paikallaan pysyi ja kymppi tuli. Rivissä istui viisi koirakkoa.

Liikkeet eivät menneet järjestyksessä, mikä oli kiva. Järjestystä en muista enkä vielä tohdi edes videota katsella. Mennään siis perinteisen järjestyksen mukaan.

Seuruu. Välillä meni kohtuu hyvin, välillä väljeni. Saatiin 8. Yllättävän hyvin.

Seisominen liikkeen yhteydessä. Greetta meni maahan. Siis tulos 0. Mutta tiesinkin tämän epävarmaksi. Välillä osaa, välillä ei. Harjoitellaan.

Luoksetulo. Tämä on ollut oikein varma liike. Nyt sikapossu varasti vähän. Lähti kuun suuni aukeni, mutta ääntä ei kuulunut. Lisäksi teki tähän niinkuin moneen muuhunkin taas sellaisen takanani kiepautuksen kaukaa. Saatiin 6.

Maahan meno seuraamisen yhteydessä. Tämä taisi olla eka liike. Seuraaminen oli heikonlaista, mutta meni maahan ja pysyi siinä. 7,5.

Ruutu. Lähti tosi reippaasti oikealle paikalle, mutta meni ruudun viereen, eikä olla opeteltu korjaamista. Kutsuin pois. Nolla. Lähetin uudestaan. Meni ruudun takanauhan taakse. Pysäytin, käskin maahan, tein loppukuviot. Harjoitellaan tätä. Niin vähän aikaa ollaan treenattu, että en ihmetellyt.

Noutaminen. Vähän ääntä, taakse taas ikävä koukkaus, mutta reipas suoritus. 9

Kauko-ohjaus. Koiran edessä kauempana oli maassa punainen matala kartio. Kun käskin Greetan maahan, se lähti syöksymään kohti kartiota kiertääkseen sen. Aivopieru. Nolla. Aloitettiin alusta ja teki ihan kohtuuhyvät kaukot, mitä nyt pälyili liikkuria ja tuomaria.

Estehyppy. Taas piti olla ihan pomminvarma liike. Ja taas ennakoi kutsua tehden takanani koukkaisun. 6.

Merkin kierto. Hirveällä metelillä meni, kiersi ja palasi.

Kokonaisvaikutelma paperissa 8, mutta mun mielestä tuomari näytti 6.  Ihan sama.

Se, miksi otsikko oli Karjulan neidistä, johtui ihan hirveästä ääntelystä, jota Greetta piti monessa liikkeessä ja liikkeiden välillä. Kierrokset olivat aivan tapissa. Erittäin ärsyttävää. Ja tämä on asia, jolle tulen tekemään jotain aivan varmasti. Alo-luokan kokeissa ei ääntä ikinä kuultu. Liekö hirveä helle pehmentänyt koiran pään.

Pisteitä tuli 178. Oh, great! Kuvista näkee, millainen Jekyll ja Hyde neiti Gee on.

Ihana kesä

Vaikka luonto tarvitseekin sadetta ja vettä, niin on kyllä ollut sopivan lämpöiset kelit minun ja koirien mielestä. Ei liian kuumat, mutta sillä lailla sopivat, että jaksaa liikkuakin. Lähes joka aamu ollaan käyty Marikan ja schapendoesien kanssa metsässä aamulenkillä. Saaga kulkee flexissä, kun se on sellainen kakkakökkärebongailija ja toisaalta myös siksi, että se kuulee huonosti ja jos se lähtee jonnekin, ei se välttämättä kuule huutelua. No, flexi ei sitä haittaa, koska aika leppoisa sen lenkkivauhti on joka tapauksessa.Hyvää tekee meille kaikille vähän luonnossa liikkua ja kun polut ovat leveät eikä kukaan lähde minnekään kauas, niin voi irti pitää tottelevaisia koiria.
Kuvia tämän aamun lenkiltä.

Alimmassa kuvassa kivellä poseeraava Tovis tulee tänä iltana meille viikonlopuksi hoitoon. Äitinsä Ikwil, 10v, lähtee viimeiselle agility-SM-turneelle, sillä Iksu on sekä seuran joukkueessa että yksilökilpailussa mukana. Pidetään Iksulle peukkuja. Me tytöt lähdetään huomenna päiväksi Lemin mökille, mutta illalla sitten pitää tulla takaisin, koska sunnuntaina on Greetan toko-koe.

Jatkuu
Tovis tuotiin pihaan kello seitsemän maissa. Se lähti reippaasti käytävään. Luuli vissiin, että Marika tulee mukaan. Mentiin ovesta sisään. Greetta oli närkästynyt ja pöhisi. Saaga haisteli. Mentiin olohuoneeseen ja istui sohvalle. Tovis kiipeili syliin. Greetta oli olohuoneen pöydän alla selkä Tovikseen päin korvat luimussa ja huomautteli pikku ääniä. Saaga tuli haistelemaan, vähän pörisi ja meni pois. Tovis kävi syliini makaamaan. Muutaman minuutin kuluttua kaikki oli rauhaisaa. Mentiin porukalla hakemaan ankkatikut, kukin meni omiin suuntiinsa herkuttelemaan. Sitten ne kokoontuivat olohuoneeseen haistelemaan toisiaan ja heiluttelemaan häntiään. Tilanne oli ohi ja kaikki olivat kamuja taas ja ihan kuin Tovis olisi ollut meillä aina. Helposti meni.  

Toko-koe lähestyy

Ilmoitinpa taannoin Greetan toko-kokeeseen. Koe on täällä Kotkassa, mikä oli yksi syy ilmoittamiseen. Avoin luokka olisi tarkoitus korkata ensi sunnuntaina.
Voipi olla, että ilmoitin liian aikaisin, sillä liikkeet ovat vielä osittain vähän vaiheessa. Omassa treenissä kierrokset nousevat ja ääni tulee helposti peliin. Jätöissä on arpomista, mihin asentoon koira jää. Ja ruutu on vielä epävarma, vaikka Greetta hyvin osaa katseensa ruutuun suunnatakin.
Mutta tarkoitus on testata, missä tällä hetkellä avossa mennään ja sitten jatkaa liikeiden  hiomista.
KPHn kentällä on kaksi kertaa ollut kaikille avoin toko-torstai - ja ensi torstaina vielä viimeinen - joten ollaan päästy koekentälle treenaamaan. Se on kyllä oikein hyvä juttu. Greetan pää on yllättävän hyvin kestänyt uuden paikan ja uudet häiriöt. Ei se mikään huippurento ole, mutta ollaan pystytty treenaamaan kuitenkin. Eli todennäköisesti kierrokset kokeessa eivät ole yhtä korkealla kuin treenissä, mutta toivottavasti jonkinlaiset kuitenkin.

Tässä video alkuviikon treeneistä.

Kun tästä kokeesta selvitään, sitten aletaan treenata rallya, sillä meillä on heinäkuun alussa kaksikin avoimen luokan rally-koetta, toinen samaisella KPHn kentällä ja toinen Kouvolassa, jossa on onneksi rally-möllikisat juhannuksen jälkeen ja Greetalle siellä paikka. Ja heinäkuun puolessa välissä lähdetään taas Kokkolaan Klagiin, joten agilityakin pitäisi tässä treenailla.  Mutta mikäs on treenatessa, kun on ollut kiva kesäkeli.

Puiston kauneimmat karvakorvat

Hellepäivinä tuli käytyä koirien kanssa kiertelemässä Kotkan ihania puistoja useammankin kerran. Nyt kelpaa luonnossakin liikkua, kun molemmilla on Seresto-pannat kaulassaan.

Hampaiden hoitoa

Greetta on vähän huono syömään luita ja koska sillä oli vähän hammaskiveä takahampaissa, ajattelin hoidattaa ne ajoissa pois. Varasin ajan PetStoressa järjestettävään Emmi-Pet-hammashoitoon, jonka avulla tällaiset helpot tapaukset voidaan hoitaa vaivatta ilman nukutusta. Tai no helpot ja helpot. Mikään ei välttämättä ole Greetan kanssa helppoa, joten vähän jännäsin, miten koira suhtautuu.
Vaan hyvinhän se meni. Hoito tapahtui takaosassa liikettä. Siellä oli rottien ja pupujen ja muiden eläinten lasikoppeja ja vähän piti niitä tuijotella välillä, mutta Greetta alistui kiltisti ensin ultralaitteella ja hammastahnalla tehtyyn hammaskiven pehmitykseen ja sitten metallilastalla kiven rapsutukseen. Nyt on nätit hampaat. Meillä on kotona pesuun tarvittavat välineet, joten olisi hyvä, jos laiska emäntä vähän tormistautuisi ja alkaisi muutaman kerran viikossa harjailemaan pikkuneidin kalustoa.

Hoidosta innostuneena katsoin Saagan hampaita ja totesin, että sille ei kyllä Emmi-Pet riitä vaan täytyy varata aika ihan oikealle eläinlääkärille. Varasin saman tien kesäkuulle ajan sekä kontrolliverikokeisiin, hammaskiven poistoon ja samalla nukutuksella saavat korvakarvatkin kyytiä. Niin villaiset ne näkyivät olevat olevan eikä Saaga anna niihin koskea. 
Että sellaista tällä kertaa.

No huh huh

Olipa kyllä kaoottiset agikisat meillä eilen.
Greetan kanssa ollaan treenattu tokoa eikä agia pitkään aikaan lainkaan. Siispä koira oli aivan hirveillä kierroksilla.
Ongelma 1: Lähdöt. Ekalla radalla varasti. Palautin paikoilleen ja tehtiin rata uudestaan. Koira ei edennyt lainkaan. Huusi komennushuutoa, pyöri edessä ja oli aivan hirveillä kierroksilla.
Toisessa lähdössä olin päättänyt, että jos varastaa, otan koiran kainaloon ja vien autoon. No, varastihan se ja sai kyydityksen.  Kolmannessa lähdössä pysyi semisti. Ei hyvin. Mutta jollain tavalla. Sillä radalla oli muutama radanomainen pätkä.
Ongelma 2: kierrokset. Mitenhän niitä saisi alemmas. Ei varmaan mitenkään, kun koira on sillä päällä.
Onpa tässä työsarkaa vielä. Nyt ei sitten osallistuta kuin möllikisoihin ja heinäkuussa sitten Klagiin.
Greetan on pakko oppia itsenäisempään menoon ja kuuntelemaan ohjeita, jotta tästä tulisi yhtään mitään. Tai sitten lopetetaan kisaaminen ja vain höntsäillään. Toko ja rally ovat meidän päälajit kuitenkin.

Mutta Pyhtäällä joitakin viikkoja aiemmin radat olivat jo ihan yhteistyötä välillä. Siksi pieni toivo elää. Petra Strübing otti kuvia Pyhtäällä ja kuvissa on ihan agilitykoiran menoa. Ja näkyy siellä kovasti jäljessä oleva ohjaajakin.

Kukkii

Joka puolella kukkii, kun tämä lämpöaalto meitä hellii. Niin kaunista.

Ja tulihan se ensimmäinen punkkikin sitten poimittua. Greetan niskasta löytyi eilen. Johannalta sain hyvän vinkin, mistä voi tilata edullisemmin Seresto-pantoja, jotka Suomessa ovat todella kalliita. Koirilla on ollut muutaman vuoden Bravectot, jotka ovat toimineet kyllä oikein hyvin, mutta jotenkin vain minua hirvittää syöttää myrkkyjä. Iholle leviävän tuotteen saa aina pois. Moni eilen facebookissa hehkutti Serestoa ja sittenpä laitoinkin tilaukseen. Kun Anu pyysi tilaamaan koirilleen Scaliborit samasta paikasta, ei edes postikuluja tule. Näkyy olevan tanskalainen firma. Nyt odotellaan pikaista postitusta.

Vielä yksi Friida-postaus tähän loppuun. Kännykästä löytyi Friidan viimeisten päivien huonolaatuisia videoita, mutta pitihän ne koostaa ja tippa linssissä katsoa, miten iloinen ja reipas se oli loppuun asti. Puhuminen Friidasta on vaikeaa vieläkin, mutta kuvien ja videoiden katselu on jollain tapaa tosi lohdullista. Sen takia en vielä pysty poistamaan tuota otsikkokuvaa, sillä siinä on Friida. 💕

Tänään menen oman seuran agi-kisoihin talkoilemaan ja huomenna Greetta sitten kisaa kolme rataa. Juu, ei olla agilitya treenattu vähään aikaan, tokoa vain, joten hurjaa tulee olemaan.