21.10.2018

Mannerin treeni


Tällaista rataa treenattiin tänään. Saatiin me se rämmittyä pätkissä alusta loppuun, mutta voi sentään, miten epäsuhta pari ollaan. Pakkovalssi kakkosella ei meinannut onnistua hitauden takia. Taakse tökkäys vitosella ei meinannut onnistua, kun en ehtinyt ottaa saattavaa askelta. Hypylle yhdeksän en millään kerinnyt, vaan kun koira tuli putkesta 8 ulos, minä olin kaukana takana. Putkelle 16 Greetta ei irtaantunut ennenkuin useamman käskyn jälkeen. Kuvio 18-19 oli hidas. Hypyt 26 ja 27 menivät takaakiertona, kun pidin kiirettä ehtiäkseni putkeen lähetykseen.

Eli pitäisi harjoitella irtoamista, kauempaa takaakiertoon lähettämistä, jalkojen suuntaa kohti tehtävää estettä ja kädetöntä ohjaamista, jotta jalat toimisivat paremmin oikeaan suuntaan. Lisäksi treenien on pakko olla lyhyitä, sillä Greetta kuumui aivan hirveästi.  Voi sentään!



Loppuun kaksi söpöä kuvaa mun Saagasta, jonka kierrokset eivät enää nouse vaan se on maltillinen vanha rouva.

Paavolan tammi ja muuta

Käytiin hyvien ystävien luona kylässä Lohjalla. Siellä oli Onni-schapendoeskin. Kohtelias herrasmieskoira, joten Greettaa ei hirveästi jännittänyt alkuärinän jälkeen. Perjantaina tehtiin etukäteen suunniteltu retki Paavolan tammea katsomaan. Tammesta kerrotaan, että se on 300-400 vuotta vanha ja sen ympärysmitta on yli 6,5 metriä. Näin televisiosta ohjelman Metsien kätkemä eräässä osassa tämän tammen ja ehdottomasti halusin nähdä sen. Upea se olikin. Tämmen etupuolella oli aita, koska sillä puolella oli paljon juuristoa, jota haluttiin suojata. Mutta takana oli paikka, jossa saattoi poseerata puun vieressäkin - ja kyllä me molemmat käytiin puuta halaamassakin.








                                                   Onni - innokas retkipoika

Oli kiva retki syksyiseen ja aurinkoiseen luontoon. Sen jälkeen herkkupalat maistuivat kaikille.



                                                           Sohvaposeeraukset



                                       Kiitos vieraanvaraisuudesta, Päivi, Tapsa ja Onni.

Eilen sitten oltiin Mannerin toko-koulutuksessa. Aiheena vireen hallinta erityisesti vauhtiliikkeissä.
Kokeiltiin sitä, että heitetään nami eteen, koira ottaa kontaktin, saa luvan ottaa namin ja siitä lähtetetään kiertoon. Kun se palaa perusasentoon, sille heitetään nami eteen, se odottaa hetken kontaktissa ja saa ottaa namin. Toimi ainakin kierrossa.


14.10.2018

Taas

Tänään oli sitten uuden toko-kokeen aika.Paikka Kouvola, tuomarina Harri Laisi.

Koe oli kuin toisinto edellisestä. Greetta äänteli vauhtiliikkeissä, kun kierrokset nousivat ja vähän kehnosti seurasi. Pisteetkin muistuttivat viime viikon koetta: 294,5 pistettä ja kunniapalkinto eli hieno ykköstulos. Sijoituskin on sama kuin aiemmin. Neljäs sija, sillä tälläkin kertaa oli vielä taitavampia koiria. Videoevidenssiä ei tällä kertaa ole. Olisi ollut hyvä olla, sillä vaikka pisteet olivat hyvät, niin vähän olisi kiinnostanut jotkut yhdeksiköt, sillä minusta Greetta teki ne liikkeet hyvin. Mutta todennäköisesti jotain pientä kämmiä kävi. Olisi vain ollut kiva nähdä videolta, mitä ihmettä.

Nyt sitten pitää yrittää metsästää vielä yksi avo-koe tälle vuodelle. Josko TK2 olisi sen jälkeen saatu ja alettaisiin hartaasti harjoittelemaan metallin pitoa ( yöks, sanoo Greetta) ja tunnaria. Ynnä piilopaikkamakuuta.

Kävin kokeen jälkeen kuvaamassa Tajmadoran pentusia. Mutta niitä kuvia sitten myöhemmin, kun on aikaa istua koneen ääressä. Nyt ei jaksa.

7.10.2018

No jestas!

Eilen oli aikainen herätys. Puoli kuusi sysipimeydessä herätti kello ja ylös oli kömmittävä. Koirat pienelle lenkille ja ruokaa eteen. Ennen puoli seitsemää auringon alkaessa nousta lähdimme Kyllikin ja Olli-villakoiran kanssa kohti Lohjaa ja toko-koetta. Saaga oli mukana turistina. Olli valtasi paksin, Greetta oli boksissa takapenkillä ja Saaga vieressä penkillä maaten. Kevythäkki ei mahtunut auton ovesta sisään. Hyvin meni sillä matka penkillä kuorsaten.

Oli aivan upea aamu ajella läpi ruskan koristaman maiseman. Parisen tuntia matkaan meni. Tiet olivat tyhjät, sillä kuka nyt siihen aikaan lauantaiaamuna liikkeellä olisikaan paitsi hullut koiraharrastajat.  Ihan tyynesti otettiin perillä sellainen ylläri, että tuomari Juha Kurtti olikin tunnin myöhässä. Hän oli katsonut aikataulun väärin. Me sitten lenkittelimme koiria, kävimme läheisellä huoltsikalla kahvillakin ja koe alkoi kymmenen jälkeen. Olli on evl-luokassa ja se oli ensimmäisenä luokkana. Koeliikkeet oli jaettu kahteen osaan, mikä on tosi kiva juttu. Pääsee välipalkkaamaan koiraa. Halli oli aika haasteellinen, sillä siellä oli keskellä hallia pylväät. Esim. eteenlähetysympyrä oli toisella puolella ja ruutu toisella puolella pylväikköä. Jos koira meni pitkälle eteen menossa, se ei nähnyt välttämättä ruutua kokonaan. Mutta tämä liike ei Ollille tuottanut vaikeuksia. Hyppyhässäkkä, joka on ollut sillä tosi varma, olikin epävarma ja ohjatussa noudossa merkiltä ei koira lähtenytkään hakemaan kapulaan vaan sen katse juuttui vieressä olemaan teipitettyyn eteenmenoympyrään. Joka tapauksessa tulos tuli ja Olli voitti luokkansa.

Sitten oli vähän aikaa taukoa, kun voittajaluokkalaiset tekivät omat suorituksensa.  Avo-luokkalaisia oli kuusi, Greetta niistä toisena suorittajana. Avo-liikkeetkin oli jaettu kahteen osaan, mikä oli Greetan kannalta huippujuttu. Pääsin palkkaamaan ja tauottamaan suoritusta.

Greetan heikkoja paikkoja olivat  seuraaminen ( pälyili tuomaria ja jätätti) sekä innostumisen mukanaan tuoma äänen käyttö. Näistä meitä sakotettiin. Mutta ihan huippuhienoa oli, että Greetta teki liikkeitä todella upeasti. Kerrankin se näytti, mitä kaikkea se jo osaa. Se sai 297,5 pistettä eli huiman hienon ykköstuloksen ja vielä kunniapalkinnonkin. Olinpa enemmän kuin tyytyväinen pikkukoiraani.

Kylli kuvasti meidän suorituksemme. Kiitos <3


Ensi sunnuntaina on toko-koe Kouvolassa. Saas nähdä, jatkuuko hyvä hype vai tuleeko yllätyksiä.