28.8.2013

Väliaikatiedotuksia

Maanantaina agsatreeneissä oli erilaisia keppilähetyksiä hankalasta kulmasta. Friida teki hyviä keppejä ja haki hienosti 180 asteen käännöksiä. Ohjaajalla oli parantamisen varaa. Toisella puoliskalla treenattiin sunnuntain agsakisojen hankalia kohtia. Ne menivät oikein kivasti.

Eilen Eija ajeli Friidan perän ja kuonon. Kas tuli tyypistä taas niin sorja. Samoin hän nyppi Saagan korvat ja ajeli naaman nätimmäksi. Nyt on hienoja koiria.  Tuli taas Turrimurrissa punnittua molemmat. Saaga painoi 23,6 kg ( oikein hyvä paino sille) ja Friida 23,4 kg. Eli painojen suhteen koirat hyvissä mitoissa.

Tänään treenattiin tokoa. Saaga teki hyvät ruudut,  tunnarin, istumisen ja noudot. Kaukokäskyissä oli takapalkka ja se vähän liikaa innosti. Saaga meni seisomasta maahan tai istumaan ihan oma-aloitteisesti useamman kerran ilma käskyä. Vaan sitten teki oikein, kun ei sitä palkkaa herunut.
Friidan ruutu ei ole niin varma. Lähetin sen ruutuun tosi kaukaa. Suunta oli oikea, mutta koira mätkähti maahan ruudun eteen. Yritän palauttaa sitä vaiheteta ruutuun, kun se jäi seisomaan sinne. Nyt se oma-aloitteisesti käy maahan, ja sitä en haluaisi Friidan kohdalla. Saagalla se on ok.
Noudot ja tunnari menivät Friidallakin oikein hyvin.

Huomenna on toko-treenit ja perjantaina treenataan Peippolassa BH-koetta varten.

Eipä meille muuta kuulu tällä hetkellä.

25.8.2013

Kisaamassa pitkästä aikaa


Tänään oli Agi-Kotkien kisat. Startattiin ennen kymmentä kisapaikalle aurinkoisessa kelissä. Tuomarina oli Anne Huittinen, joka sitten piti kaikissa luokissa rimat tapissa kaikkien kisojen ajan. Lisäksi hän tempaisi sellaiset ihanneajat, että huh huh. Radoissa oli ansoja, mutta aika kivat profiilit oli radoilla.

Minä olen hidas, sehän tiedetään. Minä hidastan koiraa silloin, kun ohjaukseni on myöhässä. Mutta Friida alkaa taas olla entinen Friida ja kun antaa mahdollisuuden mennä lujaa, sehän menee.
Ekalla radalla tuli kielto ja lopussa hylky, kun olin jäljessä, enkä ohjannut kunnolla. Toisella radalla Friida aloitti nihkeästi ja minä myös, mutta sitten homma alkoi pelittää ja tuli ihan hieno rata. Reilu kolme sekuntia yliaikaa tosin, mutta niillä ihanneajoilla ihan hieno tulos. Puhdas rata siis muuten.
Kolmannella radalla Friida oli jo väsynyt, kello kun kävi jo kolmea ja oltiin oltu 5 tuntia kisapaikalla. Kisat näet menivät mini-medi-maksi-järjestyksessä, eivät niin, että koko kokoluokka olisi tehnyt kaikki kisat kerralla. Minäkin olin aika poikki. Ei siis mitään mainittavaa siltä radalta, mitä nyt neljä viimeistä estettä ihan hyviä. Hylky kuitenkin siitäkin radasta.

FRIIDAN RADAT

Kiviharjun Johanna oli taas kameroineen paikalla. Tässä hänen kuviaan kisoista.
Hän kuvasi myös ratapiirrokset.
 
Ja näin me liidettiin.


 

Kiitos kuvista Johannalle.

22.8.2013

Me emme luovuta

Kolmena päivänä tällä viikolla ollaan töiden jälkeen tehty tokoa sekä Friidan että Saagan kanssa. Henki on nyt päällä siinä asiassa. Agilitya emme ole tehneet pariin viikkoon lainkaan. Tänään taas suunnattiin kentälle.

Kahden koiran kanssa on helppo treenata paikalla istumista. Tytöt riviin ja emäntä hipsii kontin taakse. En ole vielä kovin pitkiä aikoja ollut pois, sillä Saaga on tässä lajissa paljon heiveröisempi kuin Friida. Saaga on mennyt maahan  ja kerran se ilmestyi kontin nurkalle kurkistamaan, minne olin mennyt. Friida tönötti kiltisti paikoillaan.

Saagan kanssa ollaan aloitettu yleensä ruudusta. Kun koira on autossa, rakennan ruudun johonkin eri paikkaan ja sitten mennään suorittamaan se. Pääsääntöisesti se päätyy ruutuun. Sitten ollaan tehty noutoja niin, että heitän palkkanamin taakse. Tänään Saaga teki laukkapalautukset. Noudot olivat oikein hyvät. Samoin tunnarissa onnistui laukkapalautus, kun se näki, että heitän namin. Kun Saaga laukkaa, se ei ehdi pureskella kapulaa.

Luoksetulon stoppia treenataan pala kerrallaan.Istuminen on loistava aina. Kakeissa se välillä jättää käskyä noudattamatta, mutta liikeradat seisomasta istumaan menoa lukuunottamatta ovat oikein hyvät ja tuokin liike vain pikkuisen etenevä.

Friidan kanssa aloitettiin myös ruudusta. Kaksi kertaa tehtiin ja molemmilla kerroilla hienot ruudut. Eka vähän hitaampi ja toinen tosi vauhdikas. Teimme toisella kerralla liikkeen kokonaan.

Noudot palautetaan laukalla, tosi metalli tippui joka kerta maahan koiran tullessa sivulle. On se sen verran ällö kuitenkin.

Tunnarikapula löytyi hyvin ja palautus oli nopea ja hyvälaukkainen.

Liikkeestä istuminen on vielä vaiheessa. Tehtiin hitaalla käynnillä ja silloin istuminen onnistui paremmin, mutta harjoitella pitää. Samoin kaukokäskyjä, joissa matkaa ei ole vielä paljoa. Seuraamista aletaan harjoitella naksupalkkaamalla.

Luoksetuloa otettiin myös Friidan kanssa pätkissä.

Kun suurin puhti oli viety Friidalta, Saagakin tohti taas leikkiä sen kanssa. Melkoisen tanssiesityksen tytöt pistivätkin pystyyn.


Sitten Friidalta karkasi mopo ja se innostui riemulaukkaan häntä alas päin mutkalla.

                           Kun energiaa tuntui vielä olevan pikkutytöllä, heittelin sille  palloa.

                                Vähän epätarkka tuo viimeinen kuva , mutta oli se KOPPI!!!

Saaga sai BH-koepaikan 2.9. Kotkaan.  Kerran taidetaan päästä treenaamaan sille samalle kentälle, missä Friidakin BH-kokeensa suoritti.

Lauantaina on Nina Mannerin agilitykoulutusta Friidalle ja toko-koulutusta Saagalle. Ja sunnuntaina Friida kisaa Agi-Kotkien kisoissa. Eli touhukas koiraviikonloppu on tulossa. Ai niin, huomenna menen pentutestaamaan kolme cockerilapsukaista. Miten niin kiireistä elämää!

20.8.2013

Lepää rauhassa

                          Tähän on haudattu kaksi rakasta koiraa, Assi ja Elsa.

Ilokaasua ilmassa

Voi herran jestas, miten penkin alle piirimestaruuskisat menivätkään. Mitä ihmeen päästöjä oli ilmassa. kun kaksi portugalinneitiä tekivät niin superhöpöhöpö suorituksia, että oksat pois. Eivätkä olleet ainoita, sillä moni muukin seuramme koiranohjaaja repi hiuksiaan oman osuutensa jälkeen. Toki muutamia  menestyjiäkin oli, mutta suurin osa teki alle taitotasonsa oikein rutkasti. Auts!

Friida oli ensimmäisenä vuorossa.
Paikallamakuu on AINA ollut Friidalla pomminvarma liike. AINA!!!  No, seisottiin siellä kopin takana ja joku ohjaajista ihmetteli, mitä kentällä tapahtuu, kun katsojilla oli mielenkiintoisia ilmeitä. Ikimaailmassa en olisi uskonut, että ilmeet johtuivat Friidasta. Näet Friida oli nuuhkinut, noussut seisomaan ja alkanut kaivaa maata.  Sitten se yhtäkkiä oli katsonut ympärilleen, hokannut, että muut makaavat ja mätkähtänyt mahalleen. Ihmettelinkin vähän, miten vinoon se oli jäänyt, mutta tuomari selitti syyn. Eli nolla siitä liikkeestä.

Tuossa paikassa täytyy olla joku tosi jännä haju. Näet ensimmäisessä paikallamakuussa samassa paikassa ollut koira - varma paikalla olija sekin - nousi seisomaan, samoin toisessa makuussa ollut koira, joka sekin on aina ollut hyvä paikalla makaaja. Siinä kohdassa taisi olla todella paha karma.

No, sitten oli yksilösuorituksemme vuoro. Seuraamisessa neitikoiranen meni miten sattui, välillä oikeassa kohdassa ja välillä jätätti. Sen keskittymiskyky hajosi minun ja ympäröivän yleisön kesken. Tämä oli Friidan ensimmäinen ulkokisa, ja liikaa taisi tapahtua sen ympärillä.

Liikkeestä maahan meno meni kohtuullisesti ja seisomisesta saatiin kymppi. Luoksetulossa neitikoira kirmasi oikein iloisesti yhtään hidastamatta vierelle.  Kaukokäskyissä tarvittiin jossain kohtaa toinen käsky, kun tyyppi katseli kehän reunan tapahtumia kesken kaiken. Nokkelana tyttönä se ennen viimeistä maahan käskyä laskeutui puoliväliin odottamaan käskyä, ja siitäkin pisteitä meni.

Hyppy meni silleen, että käskin koiran hypätä - se hyppäsi - käskin koiran istua - se hyppäsi takaisin hyvin tyytyväisenä itseensä. Kokonaisvaikutus 9, eli tuomarilla taisi olla aika hauskaa.

Kolmostulos ja pisteitä 113,5. Voi persetti, sanon minä.

Nyt siis jatketaan voittajatreeniä ja unohdetaan koko avo-luokka Friidan kanssa.

No entäs Saaga sitten. Se se vasta oli esitys. Ikinä ei olisi uskonut, että tyyppi on joskus saanut kakkostuloksenkin voittajaluokasta.

Paikallamakuu oli muuten jees, mutta Saaga nousi vasta toisella käskyllä.  Seuraamisessa se välillä jätätti. Liikkeestä istumisesta saatiin kymppi. Ja siitä se alamäki alkoi. Luoksetulossa Saaga hiukan hiljensi seisomiskohdassa, mutta jatkoi matkaa ja valui maahan menossakin. Joten nolla tästä.

Ruutu oli melkein kaikille voittajaluokan koirille jotenkin hirveän vaikea. Useat seilailivat missä sattui kentällä. Saaga lähti lupaavasti suoraan ruutua kohti, mutta ennen sitä kaartoi vasemmalle jonkun matkaa ja kävi keskelle kenttää makaamaan. Että nolla sitten siitäkin.

Hyppynouto ou nou. Sanoin etukäteen, että kiitos keskikokoinen kapula. Seuran keskikokoinen oli aika painava, mutta en sitten vaihtanut sitä, vaan heitin. Saaga meni reipasta laukkaa kapulalle, otti sen suuhunsa, tiputti maahan, haisteli sitä  ja sitten alkoi tuijottaa minua. Käskin toisen kerran ja lopulta tyyppi suvaitsi raahata kapulan hypyn kautta luokseni. Että nolla sitten tästäkin. Metallinoudossa aivan sama juttu. Heitin kapulan, Saaga laukkasi kapulalle, otti hetkeksi suuhunsa, tiputti, haisteli. Komensin uudestaan - ja sitten vasta Saaga toi kapulan. Ja nollia sateli taas.

Tunnistusnoudossa löysi oman ja lähti tuomaan naama leveässä virneessä ja hirmuisesti jauhaen kapulaa. Seiska siitä.  Kauko-ohjauksessa kaksi kertaa jouduin antamaan uuden käskyn, kun Saagasta oli paljon kiintoisampaa katsella muualle. Sinäsä liikkeet olivat ihan ok, vain pieni eteneminen.

Yleisvaikutelma 8. Kiitos ja näkemiin.

Että sellaiset suoritukset sillä kertaa.

Kisoissa oli kolmaskin portugeesi Tampereen seudulta. Jos muistan oikein, nimi oli Mosse. Typykkä kisasi alokasluokassa ja teki ykköstuloksenkin. Tosi hienoa. Onnea.

Kisojen jälkeen meidän tytöt ( enemmän  Friida ) ja Mosse saivat lähimetsässä vähän rillutella.

                                    Tyytyväisiä koiratyttöjä olivat kaikki riehunnan jälkeen.

Tänään käytiin sitten kentällä tekemässä toko-juttuja. Saagallekin oli muisti palannut ja noudot sujuivat vallan hienosti. Friida pysähtyi luoksetulossa kuin seinään. Ruutukin löytyi molemmilla.
Jatkamme harjoituksia oikein olan takaa.  Saaga on ilmoitettu syyskuulle ja lokakuulle toko-kisoihin. Friida saa vielä rauhassa harjoitella. Josko talvemmalla korkattaisiin omissa hallikisoissa.

13.8.2013

Arki on alkanut


Eilen sain Assin tuhkat eläintuhkaamosta. Pieneen rasiaa mahtuu vanha koira. Lauantaina menen mökille ja Assin tuhkat laitetaan samaan hautaan Elsan tuhkan kanssa.

Olemme käyneet muutamassa kisassa kisaamassa koirien kanssa. Friida on parilla radalla pitänyt kohtuullisen hyvää vauhtia, mutta sen vire vielä vaihtelee. Saagakin on kisannut muutaman kisan.  En mitään aktiiviuraa aio sen kanssa enää aloittaa. Kunhan välillä pääsee radalle huvittelemaan. Sunnuntaina olimme Kouvolassa piirimestaruuskisoissa.  Kiviharjun Johanna otti taas valokuvia minunkin kisaajistani:


Kiitos Johannalle.

 Kisoista tullessamme  Saaga porhalsi ensin olohuoneeseen ja sitten makuuhuoneeseen. Tajusin, että se etsi Assia tervehtiäkseen sitä. Aika liikuttavaa. Mitään erikoista muuten en ole havainnut koirissa, mitä nyt vähän huonommin on Saagalle ruoka maittanut, mutta se voi johtua muustakin.

Itse olen yllättävän tyynesti jaksanut Assin poismenon jälkeen. Ehkä surin niin paljon etukäteen, että kun tilanne tuli kohdalle, se oli helpompi jälkikäteen kestää kuin Elsan yllättävä poismeno.  Hyvä niin. Työt ovat taas alkaneet ja pitäisi pystyä keskittymään monenlaiseen työpäivän aikana.

Viikonloppuna on sitten Imatralla tokon piirimestaruuskisat. Saas nähdä, kuinka meidän siellä käy.