30.9.2018

Treeniä, terveystutkimuksia ja retki luontopolulle

Aloitetaan tämän päiväisestä luontopolkuretkestä. Pitkään olen jo suunnitellut meneväni koirien kanssa Santalahden luontopolulle, joka ei ole hirveän pitkä ja kulkee kauniiden merenrantamaisemien kautta. Tänään oli sellainen sunnuntai, ettei ollut mitään ohjelmaa, joten päätin vihdoin totetuttaa suunnitelmani. Hyvät kengät olivat tarpeen, sillä reitti oli paikoin liukas, sekä kalliot että pitkospuut, mutta pääosin oli tosi helppo kulkea.  Rannalla kohisivat aallot kallioita vasten ja ääniäreä Greetta oli aivan hirveillä kierroksilla niistä äänistä, kun se ei ymmärtänyt, mistä melu tulee. Muutenkin se oli vähän rasittava hihnatalutettava, kun selvästi se olisi halunnut painella omaa vauhtiaan. Olipahan kasvatuksellinen kokemus sille joka tapauksessa. Saaga lönkytteli mukana ihan reippaana tyttönä. Kuvia tuli otettua retkeltä ja nyt niistä pläjäys tähän muistoksi.















Kiva oli retki ja minulle tuli hirveä hiki, kun oli ihan liikaa päällä. Ehkä toistekin retkeillään tuonne.
Vaikka ihan eväitten kanssa. Väkeä tuntui reitillä riittävän.

Sitten ne terveystutkimukset.
Saaga kävi verikokeista alkuviikolla. Sillähän oli edellisessä verikokeessa olleet urea- ja maksa-arvo ( jotkut niistä) koholla ja sovittiin, että kun kortisonimäärä helteen loppumisen jälkeen palautetaan entiselleen, niin sitten otetaan uudet kokeet.Niin tehtiin. Ja jippii ja hurraa, arvot ovat alkaneet laskea kohti normaalia. En ole nähnyt kirjallisesti tuloksia, saan ne myöhemmin, mutta suunta on oikea. Kortisoli oli hiukan matala, joten yksi nappi Florinefia lisätään lääkeannokseen. Saaga on ihan hyvinvoivan oloinen ja tuolla Santalahti-lenkilläkin mennä porskutti ihan reippaasti koko ajan.

Greetan kanssa käytiin pevisa-silmä- ja polvitutkimuksissa. Silmät sillä on tutkittu kahdesti ja terveiksi havaittu molemmilla kerroilla. Nyt löytyi molemmista silmistä muutama ripsi, eli niinkuin äidillään ja muutamalla sisaruksellaan tulee maininta distichiatis (tai jotain sen suuntaista). Eivät ole ripset haitanneet ja mietin, josko sterkkaus, joka on tehnyt koiran turkista valtavan, olisi aiheuttanut ripsien esille tulon. Mutta en ole huolissani näistä. Jos alkavat vaivata, Eija lupasi nyppiä pois. Sillä niistä selvitään. Polvet on kerran tutkittu, mutta alle kaksivuotiaana, joten tulos on vanhentunut. Tämä nykyinen tutkimus jää loppuelämäksi voimaan. Hyvät olivat polvet molemmilla kerroilla.

Eli terveystilanteessa kaikki hyvin koirilla.

Treenirintamalla ollaan oltu ahkeria. Kyllin kanssa ollaan treenattu tämän tästä ja monessa paikassa. Viikon päästä ollaan menossa toko-kokeeseen Lohjalle ja siitä viikon päästä toko-kokeeseen Kouvolaan. Että yritys on nyt kova. Rallya ollaan treenattu maanantaisin porukalla ja Saagakin on aina touhussa mukana. Agility on jäänyt kaikista vähimmälle. Mutta sitäkin jossain vaiheessa. Kokeet ovat nyt tärkeämmät.

Saagalandiassa kaikki hyvin.

15.9.2018

Ollaan me treenattu

Kuukausi on vierähtänyt viime päivityksestä. Se ei tarkoita sitä, etteikö tässä olisi tapahtunut yhtä ja toista.
Elokuun puolen välin jälkeen piti minun mennä Greetan kanssa Agi-Kotkien kisoihin, mutta kun viikoa aikaisemmin jalka muljahti ikävästi Mannerin treenissä, niin ne kisat menivät myttyyn. Mihinkään muihinkaan agi-kisoihin ei olla osallistuttu, mutta omia treenejä ollaan kyllä tehty. No joo, eilen oltiin pitkästä aikaa mölliagikisoissa. Tuomari oli tehnyt kivat radat, mutta Greetalle oli sula mahdottomuus mennä juuri mihinkään putkeen ( joita oli paljon) ensimmäisellä käskyllä. Se vain pyöri ja hyöri ja haukkui ja komensi. Tämä ongelma on pakko selättää, sillä putkia kyllä kaikilla kisaradoilla on vaikka kuinka.

Tässä eiliset mölliyritelmät:


Joitain hyviä kohtia, mutta voi sentään tuota ränkytyksen määrää. Huokaus.

Haminan evl-ryhmässä ollaan käyty ahkerasti ja Kyllikin kanssa treenattu ekstraa tokossa. Greetta osaa paljon. Heikoin lenkki ovat jätöt ( lähinnä istuminen) ja seuruussa kontakti pitko. Jälkimmäistä olen yrittänyt vahvistaa naksuttamalla ja palkkaamalla. Kun on liikkuri, hän kertoo, milloin kontakti laskee ja minä saman tien käskytän tekemään oikein. Varmaan kestää oman aikansa, että liikeestä tulee hyvä, mutta luotan kyllä Greettaan tässäkin asiassa. Meillä on paikka toko-kokeeseen, joka on 6.10. ja siihen mennessä on syytä saada pakka kasaan.  Haminan ryhmä on tehnyt niin hyvää Greetalle, sillä häiriötä kyllä riittää ja Greettakin on oppinut sitä jo kohtuullisen hyvin sietämään.

Olemme myös vähän säännöllisemmin päässeet treenaamaan rallya. Käytiin Marjutin kanssa möllirally-kokeessakin Koiraklubilla. Siellä oli käytösruutu niin haasteellisen lähellä pujottelua ja spiraalia, että mitä lähemmäs koiraa (iso belggari) jouduttiin, sitä enemmän Greettaa jännitti ja loppujen lopuksi spiraalia ei pystytty tekemään. Sitten kun mentiin kauemmas koirasta, niin helpotti.
Voittajaluokassa kisaaminen on vielä kaukana tulevaisuudessa. Treenataan rauhassa.

Tässä videossa treenataan Haminan rallykokeen voittajaluokan rataa.


Nina Mannerin koulutuksessa käytiin saamassa vinkkejä edessä peruutukseen ja oikealla puolella oikealle kääntymiseen. Pistetään ne harjoitteluun.

Taannoin treenattiin ihan vain avo-rataa mielen virkistykseksi. Saagakin oli aivan liekeissä.



Siinä missä Greetan kanssa treenataan yhtä ja toista, Saaga pääsääntöisesti hengailee mukana. Se trimmattiin vähän aikaa sitten ja nyt kylminä aamuina pitää laittaa sille paitaa päälle, kun sen turkki kortisonin takia on hyvin höttöistä ja ohutta. Siitä on tullut itsepäinen ja se kiskoo  välillä hihnassa oikein olan takaa, kun haluaa jonnekin. Tai pistää jarrut pohjaan, kun ei halua jonnekin. Se tulee tuijottamaan intensiivisesti vierelle, kun se tahtoo jotain. Oikein tahtovainen mummeli siis.  Mutta rakas ja ihana. Kuun lopulle on varattu eläinlääkäriaika verikokeisiin. Takaraivossa on tämän tästä jyskyttänyt tieto siitä, että edellisessä kokeessa olivat maksa-arvot ja urea-arvot koholla. Nyt on kortisoni reilun kuukauden ollut normaalissa, joten toivotaan, että arvot ovat normalisoituneet.

Käytiin kauniina päivänä Katariinan puistossa ulkoilemassa ja kamerakin osui mukaan.