Pari syntymäpäiväpotrettia ensialkuun. Ja muistoksi kuvia ihan pikkuruisena ja vähän vanhempana pentusena. Varmaan löytyvät täältä blogistakin. On se ollut tumma vauvana.
On kyllä hämmentävää, että minun tanhupalloni on jo ihan aikuisen iässä. Tokihan se on järkevöitynyt eikä ole sellainen pentuleikkisä enää, mutta kaikki rakastettavat piirteet ovat tallella. Se on sylikoira ja halikoira ja yöllä nukkuu ihan kiinni tai ainakin sentin päässä minusta. Näin se aika rientää.
Greetta kävi perjantaina rokotuksilla. Sen sydän kuunneltiin ( oli ok) , hampaat tsekattiin ( varsin ok, vuosi sitten on putsattu) ja pyllypuolikin oli ok. Joten nyt se voi taas jatkaa agilitytreenejä ja kisaamistakin. Doping-varoaika loppui nimittäin tänään. Ensi kuun alkupuolella on täällä lähellä kisat ja jos kaikki sujuu treeneissä hyvin (onhan tässä ollut varsin pitkä treenitauko), niin Marjut ottaa Greetan mukaan kisaamaan.
Lumet ovat näiden kuvien jälkeen lähteneet lähes kokonaan. Onneksi lämpöasteiden myötä ovat myös jääkentät pienentyneet merkittävästi. Saija hieroi viime viikolla koirat ja molemmat olivat aika juntturassa. Uskon, että pääsyyllinen on ollut tämä ikävä liukas keli. Jumit aukenivat molemmilta ja tällä viikolla aloitamme taas juoksumattoilun eli lihaskuntoa ja kotijumppaa molemmille tiedossa.
Molemmat koirat rakastavat ennen joulua ostamaani pehmoista peittoa. Minäkin tykkään siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti