Oltiin eilen Kylli, Lotta ja Molly ja minä Hyvinkäällä toko-kokeessa. Tuomarina toimi Ilkka Sten. Kiltti vanhempi mies. Avo-luokka alkoi Holintien hallissa vähän kahden jälkeen. Paikalla oli myös toinen löwchen, Kide, joka on Greettaa noin vuotta vanhempi ja jonka blogia minäkin seuraan. Molly ei ollut ikinä tavannut Kideä, mutta kun se näki toisen löwchenin, se oli heti aivan innoissaan. Koska Molly ja Kide olivat paikkiksessa vierekkäin, vähän se into jännitti.
Ensin oli paikkaistuminen. Edellisessä kokeessa Molly oli käynyt maahan, kun liikkuri sanoi: Palatkaa koirien taakse. Siinä meni kallisarvoisia pisteitä. Nyt Molly istui varsin nätisti. Muutaman kerran katsoi toisella puolella olevaa novascotian noutajaa ja kerran vähän liikutti etutassuja, mutta ei mitään vakavaa ja kymppi tuli. Jes!
Liikejärjestys ei mennyt normijärjestyksessä. Ensin oli hyppynouto. Heitin kapulan hyvin, mutta Molly kiersi hypyn mennen tullen, koska se oli 30 cm korkea. Meillä on aina ollut 20 cm ja tuo korkeus oli Mollylle liikaa. Sitä paitsi se jäi haistelemaan mattoa kapulan vierelle, joten piti uudestaan käskeä se ottamaan kapula. Eli eka liike oli nolla. Kyllä harmitti.
Seuraavaksi tuli ruutu. Molly meni takanauhan yli, mutta palasi ruutuun ja pysähtyi hiukan viiveellä. Muuten meni ihan hyvin.
Sitten tehtiin liikkeestä seisominen. Vähän hidas pysähdys, mutta muuten ok. Luoksetulo oli ok ja vauhti hyvä. Seuraaminen oli parasta tähän asti. Paikka oli takaviistossa, mutta kulki mukana, eikä jäänyt kilometrien päähän. Matto hallissa on erikoinen. Omista jaloista lähti suhiseva ääni ja koirankin askelista jotain suhinaa.
Kaukoissa hiukan eteni ja ennakoi, joten ihmettelin saamaamme kymppiä. Mutta en valita. Osaa se kyllä sen paljon paremmin. Kierto ei mennyt niin lujalla vauhdilla kuin mitä Molly oikeasti osaa ja ehti hiukan nuuhkaistakin mattoa vauhdissa.
Ja kokonaisvaikutus 10 oli kyllä liikaa, vaan en valita.
Sillä saimme ykköstuloksen tällä suorituksella. Olisihan ollut kiva, että Molly olisi näyttänyt sen, mitä oikeasti osaa esim. hyppynoudossa, kakeissa, kartioiden kierrossa jne. mutta tänään ei ollut sellainen päivä.
Löwchen Kide oli paljon taitavampi kuin Molly ja hyvin reipas kehässä. Kide saikin hyvät pisteet ja tuli toiseksi. Onnea Tiia ja Kide.
Olihan se suorastaan historiallinen hetki, kun kaksi löwcheniä kisaa samassa kokeessa ja samassa luokassa.
Kuvien ottaminen on totista puuhaa.
Ja historiallista myös, että kaksi ykköstulosta! Hurjasti onnea teille! Molly on ihana ja teillä on kaunis suhde. Huomasitko muuten, luoksetulon jälkeen Molly riehaantui, kun rapsuttelit sen kaulaa, selän sijasta. Meille neuvoi Tendingiltä (muistaakseni Pekka?) tarkkailemaan millaisesta sosiaalisesta palkasta koira tykkää, mikä rauhoittaa ja mikä riehuttaa ja käyttämään sitä hyväksi koetilanteessa. Kidellä vatsasta kosketus rauhoittaa (toimii hyvin jos tulee pitkä odotus esim jos muutetaan hypyn korkeutta tms), kyljen taputtamista Kide inhoaa (minun edellinen koira rakasti sitä ja se on minun vaikea muistaa) ja hyppyyttäminen ja taakse päin väistäminen riehaannuttaa, rinnasta kosketuksella meinaa riehaantua jopa liikaa (toko alo videossa näkyy hyvin, käytin kun yritin nostattaa kun meinasi into lopahtaa).
VastaaPoistaEnpä huomannut. Pitääpä seurata, toimivatko Mollylla eri paikat eri tavalla. Mutta sen kanssa kyllä pitää kovasti tehdä palkattomia pätkiä. Joka kehun jälkeen se oli vähän sen näköinen, että missä on palkka. Pikku ahmatti. :-)
VastaaPoista