Oltiin taas rally-kisoissa

 Mollyn kanssa siis eilen. Mollylla on ollut ihan kivoja treenejä. Ei monta, mutta ihan kivalla asenteella koira on toiminut. 

Kisa oli iltakisa Kouvolassa. Halli on sellainen, jossa Greetta ei kovin hyvin ole menestynyt. Se on pimeä ja äänet kaikuvat. Joten odottaa sopi mitä vain.

Ratapiirros oli tällainen:

Vähän hirvitti sekä putki että merkki. Merkkiä ei olla tehty aikohin ja putki on Mollysta tosi houkuttava. Ihan aiheesta hirvitti, sillä  Liikkeessä kutsu koira- kohdalla koira ei tullut seuraamaan vaan porhalsi putkeen. Merkki oli varsin lähellä putkea, joten Molly suuntasi merkin sijasta kohti putkea, joten kutsuin pois ja uusittiin. Ei ollut merkki silloinkaan erityisen hyvä. Pitäisi koko ajan pitää harjoituksen alla tuollaiset jutut. Ensimmäisellä suoralla Molly katseli tuomaria ja sihteeriä ja välillä kuunteli katsomon ääniä. Mutta oli siinä hyviäkin pätkiä. Olin ihan varma, ettei tulosta tullut, mutta kas. Saatiin 78 pistettä eli toinen tulos. Olinpa iloinen.

Tässä pistelomake. Taitavaa ohjausta ja hieno rata, kirjoitti tuomari. Minulla oli koko ajan kauhun tasapainon olo, että koira olisi hallinnassa. 

Ja tässä rata.

 

 

Vaan on se söpö silti, vaikka on välillä vaikea.

                             Sattuneesta syystä valitsin tämänkin taulun vieressä poseerauksen.

Seuraava rally-kisa on Haminan piirimestaruuskisa. Se on ulkona. Saas nähtä, miten meidän käy. Tässä välissä on toko-kisa omassa hallissa. Sitä avo-luokkaa ollaan tahkottu. Ruutu ilman targetia tuottaa suuria vaikeuksia. Sitä treenataan nyt ahkerasti. Ei Molly mikään huipputaitava ole, mutta jollain lailla muut liikkeet menevät. 

Kävimme elokuun puolessa välissä Kattelussaaressa tapaamassa Fannia ja perhettään. Greetta muisti Fannin hyvin ja oli tosi rentoa. Kunnes paikalle ilmestyi nelikuinen Kobe-partacolliepentu. Greetta irvisteli ja rähjäsi sille vaikka ja kuinka. Sen on vaikea hyväksyä pentuakaan, joka yrittää ystävällisesti lähestyä tervehtimään. Molly oli varsin rento, mutta koska pentu oli iso ja riehakas, se vähän kuitenkin varoi sitä. Oli tosi kiva retki joka tapauksessa. Yöllä ihailimme taivaalla tähdenlentoja, ja aavistus revontulistakin näkyi. Hyvin himmeänä tosin.

                      Iloiset tytöt luontopolulla. Molly kävi uimassakin ihanalla hiekkarannalla.

                      Tämä alempi kuva on jo otettu KKSn hallin metsästä. Vasemmalta oikealle
                      Molly, Greetta, Opri, Terra ja Judy, joka juuri täytti 15 vuotta.

Viime viikonloppuna Greetan kasvattaja järjesti Windydreams-kasvattipäivät. Kovin moni ei ollut päässyt paikalle, mutta muutama sentään. Mollykin kelpuutettiin joukkoon, vaikkei ole sheltti eikä se ollut moinaankaan vieraiden koirien joukossa.

   Ryhmäkuva pitää aina ottaa. Keskirivissä Demo, Tanka, Haiku. Takana Sabi ( Greetan emo, 14 v) 
  sekä Max. Edessä minun neitikäiseni.    

                                    Demo on Greetan veli. Pienenä pantapojaksi kutsuttu.