9.7.2022

Tulipa pitkä tauko

Tauko ei tarkoita sitä, ettemme me ole tehneet mitään, mutta jotenkin vain on jääneet päivitykset tekemättä. Ennen muita kuulumisia raportoidaan tässä Mollyn polvien tilanne.

Sairaslomahan loppui kesäkuun alkupuolella. Sen jälkeen Molly on saanut mennä vapaasti. Huomasin, että polvet ovat varsin voimattomat. Mollya on hierottu ja huomattu, että selkä on ollut kovilla. On se jo vähän parempi, mutta jalkoihin pitää saada vielä voimaa. Saija huomasi hieroessa vähän aikaa sitten, että etujalkojen olkapäälihakset ovat varsin huonossa hapessa, eli kun Molly tukeutuu selkään, se ei käytä etujalkojaan tehokkaasti. Tämän takia mennäänkin ensi viikolla fyssarille saamaan lisää ohjeita kuntoutukseen. Lisäksi kun elokuussa aukeaa Hyväntuulen Koirakeskus Haminassa, Molly menee sinne vesijuoksumatolle jumppaamaan jalkojaan. Ostin jo viiden kerran sarjalipun ja yhden ekstrakerran myös. Siellä on myös koirauimala, jonne myös Molly saa lähteä polskimaan. Uiminen on hyvää liikuntaa ja Molly on kyllä uimarityttö. Muuten elämä on normaalia. Pitkään kestänyt huono ruokahalu on normalisoitunut. Molly syö sekä aamu- että iltaruoan hyvällä halulla. Huh helpotus siitäkin.

On se jo palloleikkejä harrastanut siskonsa kanssa. Ekalla kerralla vähän jännitti ja heitin vain lyhyitä heittoja. Mutta kun Molly rakastaa raivoisaa taistelua pallosta, niin kyllä se sai sitä vihdoin ja viimein. Ja siskonsa tietysti myös.






                                                            Minun kainaloiseni


 Viimeksi mainitsin, että Greetta on menossa agilityn piirimestiksiin. Ei se kovin kummoisia ratoja tehnyt, kun oli taas jännitystä ilmassa, mutta medijoukkue sai pronssia. Greettakin oli joukkueessa.

                                                              Tässä on mitalityttö.

Greetta kävi myös Marjutin kanssa Hämeenlinnassa seniorimestaruuskisoissa. Ekalta radalta tulos, mutta toisella radalla harmittavasti loppupuolella ohjaajalta hävisi koira ja tuli hylky. Nollaa pukkasi siihen asti. Koska myös Marika ja schapendoes Tova olivat  samalla reissulla, meille tuli hoitoon pikkuschappe Lydi. Hyvin tulivat tytöt juttuun. Olivathan ne jo muutaman kerran aiemminkin tavanneet. Tuolloin Lydi oli vielä pieni, mutta nykyään se on jo paljon isompi kuin Molly.







Kesäkuussa iski helleaalto, joka kesti pitkään. Kävin ostamassa Mollylle kasteltavan viilennysliivin. On toiminut sillä erittäin hyvin. Greetallahan on froteeloimi, joka pysyy kosteana pitkään ja on Greetalle todella hyvä.

Juhannuksena mentiin ystävien kanssa mökille. Kivijärven rannalla oli kiva olla, varsinkin kun aurinko paistaa mökin kuistille vasta iltapäivällä. Ommeltiin Virven kanssa lakanasta suojaverho paistetta vastaan. Toimi erittäin hyvin. Käytiin myös juhannuksena keräämässä tien varrelta kaunis luonnonkukkakimppu ja tehtiin seppeleetkin itsellemme. Hupaisia kuvia tuli seppelpäisistä daameista. Niitä ei jaeta tänne.








Eräänä kuuman päivän hetkenä Molly otti nokoset kukkakimpun vieressä vesikupin päällä tukin varjossa. Oli varmaan ihan hyvä paikka.

Mökille hommattiin viime kesänä tulipaikka ja sen ääressä rannalla paisteltiin makkaraa. Eräät nelijalkaiset seurasivat silmä tarkkana toimistusta - ja hyvin toiveikkaina.




Aattona oli yötaivas todella kaunis ja saimme pitkään ihailla pilvien muuttumista oranssinkarvaisiksi.
Ja vesi heijasti sitä väriä hienosti.





                                                             Pikkukoira tunnelmoi laiturilla.

Jorma nukkui yöt teltassa, Virve tuvan puolella ja minä perähuoneessa. Vähän ahdasta oli välillä, mutta onneksi Greetta nukkui joko jalkopäässä tai lattialla.


           Molly on kaveri, joka seuraa mukana joka paikkaan. Myös ulkohuussiin. 😂¨

Sunnuntaina suunnattiin kohti kotia. Kun vielä alkujuhannuksesta yöt olivat viileät ja oli mukava nukkua, niin sunnuntaina oli jo luvassa lämpimiä öitä ja silloin on mökissä nukkuminen tukalaa.
Oli kyllä todella mukava juhannus.

Mollylla ovat treenit alkaneet. Rallya ollaan Kyllin kanssa tehty ominemme, mutta ohjatut toko-treenit ovat käynnistyneet ja mekin olemme ruvenneet Mollyn kanssa treenaamaan enemmän. Greettakin tekee rallya pyrkimyksenä mielentilan pysyminen rauhallisena. Välillä menee paremmin ja välillä ei.

Alla olevat kuvan Molly ekasta toko-treenistä sairasloman jälkeen. Vähän kesäterässä se oli, mutta paikkis sujui oikein kivasti.


Tässä viime viikon toko-treeniä Haminan hallilla.

Teimme myös esterataa matalilla hypyillä. Pitäisi olla vielä hitaampi vauhti, että Molly nostelisi kaikkia jalkojaan eikä pompauttaisi takajaloillaan yli.

Greetan kanssa yritettiin tehdä hiljaista kiertoa. Monta huutokiertoa tehtiin, mutta muutama vähän hiljaisempi. En tiedä, kisaanko enää ikinä tokoa Greetan kanssa, mutta treenata sen kanssa aion kyllä, jos vain pää kestää. Siis meillä kummallakin.

Greetaltahan puuttui yksi agilitynolla, jotta se saisi kaikki SM-kisoihin vaadittavat nollat kasaan. Hyppyratojen nolliahan sillä on yli tarpeen ja kaksi tuplanollaakin, mutta aginolla ei meinannut millään tulla. Kunnes viimein viime viikonlopun Pyhtään kisoissa Marjut sai taisteltua sen puuttuvan agilityratanollan ja niin sitä sitten ollaan koko konkkaronkka suuntaamassa Rovaniemelle elokuun lopussa. Minä ja Molly turisteina ja Marjut, Terra ja Greetta kisaamassa. Jännää.

Se on vielä mainitsematta, että Mollykin kävi kisaamassa. Epävirallisissa rally-kisoissa nimittäin. Eikä huonosti mennyt sekään. Jostain syystä Molly rallyssa kävelee hirveän hitaasti, vaikka normi hihnalenkillä tepsuttaa oikein reippaasti. Mutta selvittiin ja tulokseksi tuli 96 pistettä ja jaettu kolmas tila. Ei huono ensikertalaiselle. 

Sellainen asia vielä pitää kertoa, että Greetan mummo Windy nukkui pois 11.6. melkein kuudentoista vuoden ikäisenä. Suuri suru on omistajalla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti