Torstaina sitten lähdettiin Krissen ja Manu-koiran kanssa uimaan. Frisco oli jouduttu päästämään koirien taivaaseen alkuviikosta vakavan sairauden takia, joten meitä oli vain kolme. Vettä ripsutteli mennessä, mutta se lakkasi matkan aikana ja päivästä kehittyi kaunis ja aurinkoinen.
- Jaahas, täällä taas.
- Ja ihan yhtä märkää kuin ennenkin.
- Pakko tässä on kai yrittää.
- Vielä viimeinen tassun irroitus.
- Jo helpotti. Vastarantakin häämöttää tuolla.
Rinnakkain menoa
Friida tekee vesitaidetta hännällä.
Hiukan nopeammin Saaga tällä kertaa lähti uimasille. Alkaisiko jo oppia, ettei tassujen irrottaminen niin vaarallista ole.
Tällä yhdellä ei ongelmia ole irroittamisessa eikä noutamisessa. Hyvin sujuu uinti.
Manukin on syttynyt uimisen saloihin. Se tykkää noutamisesta. Uiminen sujuu mallikkaasti.
Villakoirasukellus
Manu-Ankka
- Mitähän nyt noutaisi?
Kiva oli uimakeikka ja tällä kertaa siellä muutenkin oli vähän väkeä, joten uimala oli hyvin rauhallinen. Siellä oli ihanat uudet isot föönit, joilla sai koirat kuivaksi todella nopeasti.
Kun illalla mentiin Friidan kanssa tokotreeneihin, se oli aika väsynyt. Ei oltu pitkään.
Tämä uimalakeikka oli viimeinen tänä kesänä. Syksyllä taas jatketaan polskimista. Kesän uimaharjoitukset alkavat.
Voi miten kurjia uutisia Friscosta. :( Kerro Kristiinalle osanotot. Frisco oli hieno herrasmies.
VastaaPoistaSaagan ilme on kyllä melko paljonpuhuva ensimmäisissä uintikuvissa... *heh*