Heinäkuun kuulumiset

Vaikka kesähelteet eivät pahimpia mahdollisia ole olleetkaan, ei kuitenkaan olla kisailtu missään. Treenailtu kyllä satunnaisesti vaikka mitä. Retkiä ilman koiriakin on tullut tehtyä. Iittalan Naivisteja käytiin Kyllin kanssa katsomassa ja olipa se kiva reissu. Hannele-ystävän kanssa käytiin Tiluksilla iltatee-tapahtumassa ja kyllä sekin on viehättävä paikka kaikkine instagramista tuttuine eläimineen. Kerran elämässä-käynti. 

Ohessa vähän videoita paikan päältä.

Asiantuntijat vesisaavin äärellä. Yksi joi, muut kannustivat.

Ohitseni käveli komea kukko, joka halusi näyttää, miten komea onkaan.

Antero-possu veteli hirsiä pehkuissaan. Se kuorsasi vähän väliä. Ei oikein hyvin video saanut sitä talteen.

Pihan yllä lenteli valtavan paljon pääskysiä. Niitä näkee täällä kaupunkioloissa harvoin.

Heinäkuun alussa käytiin koirien kanssa Kyminlinnan vallituksilla. Sitä on laitettu kuntoon. Polkuja on tehty helppokulkuisemmiksi ja maisemaa siistitty. Hienon näköistä. Alue vallitusten sisällä on vielä kehitteillä. Sehän on ennen kuulunut armeijalle, mutta nyt myyty. 

11.7.

lähdettiin koirien kanssa yökylään Mäntyharjun suuntaan ystävien mökille. Oli sopivan kesäinen sää, ei liian kuuma, muttei kylmäkään. Virven kanssa kerran kesässä keitetään yhdessä tuoreista vihanneksista kesäkeitto ja sekin oli suunnitelmissa.

Mökki on mäen päällä ja rinteessä on paljon pieniä portaita ja tasanteita, joissa on esim. sauna ja kota yms. Varovasti piti huonopolvisen astella portaita ylös ja varsinkin alas, kun ei ollut kaiteita. Koirat vetivät nelivedolla ylös alas kevyesti.

Kesäkeitto on valmis. Ja ai miten hyvältä se taas maistuikaan ulkoterassilla nautittuna.

Pihakeinussa oli istuskella leppeässä tuulessa aterian jälkeen.

Molly sen sijaan keskittyi mustikoiden etsintään.

Kyllä Greettakin kävi vähän mustikkaonneaan kokeilemassa, mutta ei niin suurella innolla kuin Molly.

Koirat päivälevolla kuistilla.

Ateriat maistuivat hyvältä ulkoruokinnassa päiväunien jälkeen.

Greetta ihaili järveä matkan päästä.

Molly sen sijaan meni kahlailemaan ja vähän autettuna uimaankin,

Illalla taivas oli kaunis  ja mikä parasta - ei hyttysiä.

Illalla saunottiin ja talviturkki tuli kastettua vihdoin. Ja aamulla marssittiin myös aamu-uinnille. Olipa ihanaa vettä. Ei liian kylmää eikä liian lämmintä. Mollykin laitettiin taas uimaan.

Meillä oli tarkoitus aamupalan jälkeen lähteä soutelemaan. Marssittiin portaita kohti rantaa ja siitä kääntyi polku oikealle kohti venettä. Portaiden vieressä oli puulauta helpottamaan polulle laskeutumista. Astuin liian reunaan, lauta keikahti, jalka rusahti ilkeästi ja tiesin heti, että nyt sattui oikein kunnolla.

Jonkin aikaa istuin portailla kylmäkalle kipupaikan kohdalla. Sitten kiipesin kantapäätä apuna käyttäen ylös mökkiin ja jalka laitettiin koholle ja kylmähoito jatkui edelleen.  Alkuiltapäivästä lähdin ajelemaan kohti kotia. Onneksi on automaattivaihteet, joten ei tarvinnut lainkaan vasenta jalkaa käyttää. Lisäjännitystä kotimatkaan toi se, että merkkivalo ilmoitti vasemman takarenkaan rengaspaineen olevan todella alhaisen. Eikä matkan varrella ollut yhtään paikkaa, jossa ilmaa olisi voinut lisätä, ennekuin Valkealan ABC-asemalla. Sitten vasta olo helpotti ajamisen suhteen. Kun vein arkena auton korjaamolle, löytyi renkaasta pultti. Nyt on rengas paikattu.

Kotiin tultua soitin päivystysapuun. Siellä annettiin ohjeeksi mennä ensiapuun. Laittoivat minulle lähetteen sinne. Odottelun jälkeen jalka kuvattiin.

Jalkapöydässä on kaksi siistiä murtumaa ja yhdessä varpaassa yksi. Sain hoidoksi kovapohjakengän jalkaani. Kepitkin sain, ja kysyin, onko niitä pakko käyttää. Sanottiin, ettei, jos pystyy kävelemään ilman. Ja minähän pystyn, koska on koirat.

Nyt on kohta kaksi viikkoa tepsuteltu kengällä. Hitaalla vauhdilla pystyy jonkun matkan tekemään, mutta kyllähän se kipeytyy edelleen. Siksi koiria olen juoksuttanut halleissa hooperin ja muun avulla sekä ollaan käyty Citymetsässä ahkerasti, jotta koirat saavat mennä irti. 

Ylihuomenna on kontrollikuvaus, mikä on jalan tilanne.

13.7. piti koirien päästä juoksentelemaan ja vein ne puoleksi tunniksi Citymetsään.

14.7. käytiin Greetan kasvattajan luona kahvilla. Koirat saivat touhuta pihalla omiaan.

Greetan äiti Sabi kulkee kohti 16 vuotta ja on vielä virkeä mummo, mitä nyt kuulo on kadonnut.

Mollykin hyväksytään aina mukaan touhuihin. Takana Haiku.

Tyttöseni olivat oikein tyytyväisiä vierailuun.

Molly poseeraa luolassaan.

18.7. mentiin Haminan hallille.

Greetta teki hoopersia  ja Molly myös. Hoopers on hyvä, kun ei tarvitse itse paljon liikkua.

20.7. Treenattiin Eijan kanssa Kotkan hallilla.

Molly teki vähän agilitya ja Greetta teki hoopersia. 

Greetta pääsi treenin jälkeen Eijan ja koirien kanssa metsään ja minä leikin Mollyn kanssa pihalla palloleikkejä.

22.7. mentiin Eijan ja koirien kanssa Citymetsään tunniksi. Joimme hyvät kahvit laavulla ja koiratkin saivat herkkunsa.

Kuvassa Greetta ja Tanka, jolla on saman äiti kuin Greetalla.

Koko porukan pose: Greetta, Molly, Sabi, Tanka ja Haiku

Molly on jo valmiina lähtöön.

23.7. käytiin Haminan hallissa vähän hoopperoimassa molempien kanssa, Greetta malttaa nykyään paremmin ja Mollykin on älynnyt, mikä juttu. Mollyn kanssa tehtiin vähän toko-juttuja, mitä pystyin tällä jalalla tekemään. 

Tänäänkin oltaisiin menty Haminaan, mutta auton akku vaati latausta, joten se nyt jäi. Josko huomenna sitten mentäisiin paremmalla onnella.