Viime torstaina huomasin aamukävelyllä, että Greetta välillä kevensi vasenta takajalkaa. Kokeilin, onko joku paakku, mutta ei suurempaa löytynyt. Kun päivällä menimme metsään, alkoi Greetta yhtäkkiä enemmän ontua ja ontui autolle asti. Kurkkasin jalkaa tarkemmin ja huomasin, että anturoiden väli oli turvoksissa ja punotti. Paluumatkalla poikettiinkin sitten Oiwallisella eläinklinikalla aikaa kysymässä. Saatiin aika seuraavalle aamupäivälle. Kotiin tultua laitoin anturaan hunajavoidetta ja jalkaa tossun suojaksi.Sitten vasta koira ontuikin, kun se ei yhtään tykkää tossuista. Useamman kerran sain laittaa tossun takaisin.
Aamupäivällä suunnattiin lääkäriin. Marika-tohtori tutki jalkaa. Hän ajoi ensin karvoja pois, sillä jalkapohjat olivat tosi pörröiset. Sitten hän tutki oikein luupin kanssa jalkaa tarkemmin. Hän huomasi, että yhden vapaan anturan reunasta oli pala pois, antura oli alkanut märkiä ja yksi imusolmuke oli suurentunut. Kaiken tämän ajan Greetta seisoi hievahtamatta ja kiltisti. Greetta sai sitten kymmenen päivän antibioottikuurin sekä viiden päivän kipulääkekuurin. Hyvä, kun päästiin nopeasti. Ei voi tietää, milloin on joku haaveri sattunut, mutta varmaan siitä on jonkin aikaa.
Nyt viiden päivän jälkeen turvotus on laskenut, mutta vielä vähän iho punottaa. Levittelen tassuun hunaja- ja pihkavoidetta. Senkin Greetta antaa kauniisti tehdä. Sitten sukka päälle. Koska sukka tuntuu olevan irtoavaa laatua, niin nyt olen laittanut Greetan kaulaan puhallettavan kaulurin.
Näin innostunut ilme on, kun on jalassa sukka.
Alussa tehtiin vain pieniä ulkoiluja, mutta nyt menee jo vähän pidemmätkin.
Eikä koira onnu.
Eihän tämän kanssa voi nukkua, miettii Greetta, kun laitettiin kauluri.
Antibioottikuuri loppuu viikonlopun jälkeen ja kipulääke loppui eilen. Toivotaan, että kauluristakin päästään eroon.
Molly kävi eilen Huotarin Oilin toko-koulutuksessa. Oli vuoden viimeinen kerta eikä ensi keväänä mennä, koska pitää treenata jo neuvottuja asioitakin rauhassa.
Seuraamista Oili katsoi. Ei saa pälyillä koiraa eli on mentävä peiliin katsoen ja kehuttava, että sinnikkäästi jaksaa tehdä. Mutta periaatteessa seuruu on oikean näköistä.
Peruutuksessa tehtiin niin, että koiran puoleisen jalan kantapää nousi. Silloin piti koiran nousta ja se oli palkattava juuri siihen kohtaan, mihin sen piti jäädä ylös noustua. Se ensin vahvaksi. Sitten otetaan askel taakse ja taas jää koiranpuoleinen jalka varvasasentoon ja koiran pitää pysähtyä seisomaan siihen,. Kun koko jalka on maassa, koiran pitää istua. Käytetään ensin koiran vasemmalla puolella muurin palikoita, ettei koira ala kääntyä sinne suuntaan. Kun peruuttaminen alkaa olla varmaa, voidaan muuri vaihtaa kartioihin. Ja kun sekin alkaa sujua, esim. maton reunassa tehdään ja jos koira osuu lattiaan, huomautetaan. Yllättävän hyvin Molly hoksasi alun.
Ohjattuun noutoon suuntakäskyyn lisätään hae eli koihae ja vashae - yhteen pötköön. Voi olla myös lopullinen käsky.
Paluumatkalla oli jumalainen auringonlasku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti