Greetta lähti Marjutin kanssa sunnuntaiaamuna kohti Mäntsälää agilitykisaamaan. Seurasin tuloksia Tolleri.netistä ja Marjut lähetti videoita.
Ekalla radalla Greetalle tuli vitonen keinusta. Toisella radalla näin ensin videon ja katsoin, että keinusta varmaan tuli vitonen. Mutta kun katsoin tuloslistaa, Greetalla oli siellä puhdas rata ja se oli silloin kärjessä. Sepä sydäntä sykähdytti ja aloin seurata tuloslistaa tämän tästä. Kun oli jäljellä enää neljä kisaajaa, Greetta oli edelleen kärjessä. Ja kun kaikki tulokset olivat tulleet, oli Greetta voittanut ratansa nollalla ja sai siis agilitysertin. Kyllä pääsi itku, kun tämän huomasin. Niin mahtavan palkitsevaa sekä Marjutille, joka on koiran kanssa tehnyt hirveästi töitä ja minulle myös. Niin monta asiaa voi Greetan kanssa mennä pieleen radalla enkä olettanut, että ikinä tuollaista tulosta tulisi, mutta tulipa kuitenkin. Ja oikein hienolla ajalla. Eli voi ihmeitä sattua.
Tässä kaksi ekaa rataa.
Marjut kisasi myös cockerinsa Terran kanssa, joka sai myös nollan ollen kisassaan kolmas. He saivat näin SM-kisoihin vaadittavat nollat kasaan. Jee!
Tässäpä totiset palkintojen saajat poseeraavat.
Me vietettiin laatuaikaa Mollyn kanssa kotona.
Saatiin Mollyn kasvattajalta Eijalta sadepuku lahjaksi ja se on näillä kurakeleillä ollut vallan maino vaate. Harmaa jumppapuku mahtuu alle ja polvi pysyy kuralta suojassa.
Harmaa haalari on pelittänyt hyvin. Ainoa vaikeus on sen pukeminen. Melkoista vääntämistä. Jotenkin hellyttävä otus tuossa pehmopetissään uinumassa.
Kun puvun lahkeet olivat kuraantuneet, päätin laittaa puvun pesuun. Puku oli ollut pitkään päällä ja herranen aika, miten hirveässä umpitakussa koira oli pukunsa alla. Siinäpä sitten useampana päivänä olen kampaa heiluttanut. Pesun aikana pistin kaulurin koiralle, sillä tikkipolvi kiinnostaa kovasti.
Käytiin Mollyn kanssa lauantaina etsimässä varapukua kuivatuksessa olevan tilalle. Sisähaalareita on tosi vaikea löytää, mutta Haminan Onnipetissä oli ja sitä sitten lähdettiin hakemaan. Tämä puku on vähän lyhyempilahkeinen, mutta lahkeet menevät polvien alle ja suuaukossa on kurrausnauha. Ja mikä parasta, vetoketju selässä, joten pukeminen on helppoa. Rukan puku. Näin tyylikäs leidi Molly on puvussaan.
Maanantainan oli sitten tikkien poiston aika klo 12. Lähdettiin jo puoli kahdeksan matkaan, sillä käytiin moikkaamassa siskoani Helsingissä. Paikalla oli myös siskontyttö Alina ja Molly tykkäsi Alinasta vallan paljon. Ei se nimittäin vieraiden luo yleensä heti mene.
Sielujen sympatiaa selvästi.
Eeppa otti kuvan minun joukostani.
Yhdentoista maissa startattiin kohti Sipoota. Oli kaunis sää ajella maalaismaisemien läpi ja tie rauhallinen. Eläinlääkäriasemalla oli hulabaloota ja meidän aikamme tuli puoli tuntia myöhässä, mutta eipä se haitannut. Molly antoi kauniisti poistaa tikit ja haava on tosi siisti. Varasin vielä ajan toisen polven leikkaukseen. Leikkauspäivä on 2.5. Siitä kuusi viikkoa eteenpäin kesäkuun alkupuolelle ja koko ruljanssi on ohi. Sitten saa Molly mennä täysii!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti