Olinpa ilmoittanut Mollyn kahteen pentunäyttelyyn. Ne olivat molemmat meidän seuran hallilla, joten matka ei ollut pitkä. Lauantaiaamupäivällä pesin ja föönasin pikkuneidin. Tunti siihen meni. Eija oli viikkoa aiemmin trimmannut pyllyn ja tassut, joten aika nopea oli toimitus. Molly makasi jo varsin nätisti pöydällä, kun kuivattelin kerros kerrokselta sen turkkia. Enää se ei pelkää föönin ääntä, niinkuin pienenä, kun se sitä säikähti. Sen turkki oli varsin takuton ( hyvä minä) joten kampaaminen ja harjaaminen menivät mainiosti.
Mentiin hallille lauantaina noin yhden korvilla. Päätin viedä Mollyn halliin katselemaan, miltä touhu näyttää. Se oli minun sylissäni ja ensin tärisi, mutta sitten se rauhoittui ja ihan rentona katseli koirien ja ihmisten touhuja. Mollyn kanssa mentiin kehään yksin, kun ei ollut muita jellonia. Molly kulki häntä tötteröllä ja pöydälläkin oli ihan nätisti. Näin tuomari Maija Lehtonen lausui Mollysta:
Molly oli siis ROP-pentu ja sai kunniapalkinnon (KP).
Odoteltiin pitkään isoa kehää. Ryhmäkehässä oli paljon koiria ja Mollya jännitti, kun lähellä takana oli koira, mutta varsinaiset kävelyt se teki ihan reippaasti. Ei sijoituttu.
Näyttelypäivän jälkeen oltiin molemmat ihan naatteja. Onneksi oli valmista ruokaa ja telkkari tarjosi aivoille viihdeohjelmia.
Sunnuntaiaamuna herättiin kahdeksalta ja lähdettiin ulkoilemaan. Sää oli vallan mainio ja aurinkoinen. Kävin vähän Mollyn turkkia läpi, mutta kaikki oli hyvässä kunnossa, joten mitään pesuoperaatioita eivät esim.tassut tarvinneet. Starttasimme hallille vähän ennen kymmentä.
Jetta Tschokkinen oli tällä kertaa tuomarimme. Menimme kehään ja teimme kierroksen. Tuomari käsitteli Mollya kauniisti. Vähän se ämpyili hännän koskettelusta, johtuen varmaan siitä, että sillä on parhaat päivät juoksussa. Mutta rennosti se liikkui kehässä ja sain se tällä kertaa aika hyvin seisomaankin. Jälleen kerran Molly oli ROP-pentu ja sai KP:n ja eikun ryhmäkehää odottelemaan. Näin tuomari lausui:
Olin erittäin mielissäni tuosta : Esitetään hyvin. Se kun oli minulle se kaikkein jännittävin juttu, että osaanko esittää löwcheniä oikein ja varsinkin saanko Mollyn seisomaan hyvin. Tämä tuomari tykkäsi Mollysta selvästikin enemmän kuin edellisen päivän tuomari.
Nyt meillä on kahdet ruuusukkeet ja pokaalit. Näyttelytähdellä on tukka silmillä.
Ryhmäkehässä Molly oli ihan rento. Meidät valittiin ensin kuuden parhaan joukkoon ja sitten Mollystä tehtiin ryhmän 9 neljänneksi kaunein koira eli RYP-4. Aijai, miten hienoa!
Torvisen Eija oli katselemassa näyttelyä ja otti meistä ylemmät kuvat ja vähän videota sekä yksilö- että ryhmäkehässä. Piispan Tarja oli ottanut eilen pienen pätkän ryhmäkehästä myös. Eli seuraavassa vähän kehätoimintaa.
Viikonloppuna oli Mollyn suku pärjännyt hienosti näyttelyissä myös. Isä Tikru oli Palangassa perjantaina ROP, emo- Kitty lauantaina samassa paikassa ROP ja sisko Dolly oli tänään Eckerössä ROP-pentu.
Kyllä näyttelyt ovat rankkoja. Väsyneitä oltiin, mutta lähdettiin ulkoilemaan koirien kanssa ja vähän palloleikkejä leikkimään. Huomenna tehdään kunnon lenkit.
JK: Paula Paronen oli ottanut meistä hienon posen. Koirakin seisoo tosi tyylikkäästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti