13.5.2017

Jo toukokuun puoli väli

Onpas taas ollut hiljaiseloa blogissa. No, en aio asiasta ottaa paineita, kun en vain ole ehtinyt päivittää, kun on ollut paljon työkiireitä eikä illalla enää jaksa.

Saagan viimeinen nose work-kerta oli viime tiistaina. Oli ulkotreeni ja sisätreeni. Vaikka Saaga on kauhean innokas ja hössöttää, kun haluaisi heti löytää hajun, niin kun se keskittyy lopulta, se tekee hienoa työtä. Kun ei meillä sen kummempaa kunnianhimoa asian suhteen ole kuin että koirat saavat aivojumppaa, ollaan saatu hyvät alkueväät kotitreenailuille. Kukaan muu kuin Saaga ei vielä ole tehnyt nenähommia, mutta jahka kesä koittaa, niin sitten....

Video viimeisestä nose work-treenistä on tässä:



Friidan toko-treenit ovat siirtyneet Simonkadun kentälle ulkotreeneihin. Päiväkin vaihtui, mutta onneksi omien toko-ryhmien ihmiset pystyivät tulemaan tiistai-iltaisinkin, joten ulkokausi on turvattu heilläkin. Ulkona on kyllä kiva treenata, vaikka onkin ollut tosi kylmä. Simonkadun kentälle kuuluu tämän tästä kaulushaikaran huutelua. On kuin joku pulloon puhaltaisi. Jännä ääni.

Greetan kanssa toko-treenit ja muutkin treenit tauoittuivat, kun se metsälenkillä teloi koipensa. Se menee metsässä sellaista rallia yli oksien, ettei ole ihme, että joskus jotain käykin. Vasemman etutassun anturoiden välissä oli reikä. Varmaan pystyssä ollut oksa oli rei'ittänyt. Ja hiukan anturakin oli revennyt. Verta tuli kunnolla. Kotona putsasin ja laitoin pakettiin. Kauan ei paketti koivessa ollut, kun jo joku ilkiö oli sen nyppäissyt pois. Laitoin isomman paketin. Sen kanssa ei voinut lainkaan kävellä. Kolmas paketti - ja hunajavoide- oli jo sopivan kokoinen ja ilta meni hyvin sen kanssa. Aamulla oli sitten paketti poissa. Vielä toinen päivä temppuiltiin jalkasiteiden kanssa. Sitten luovutin. Käytiin ostamassa Greetan kanssa Mustista ja Mirristä tossut. Neljä kappaletta, yhtä tarvitaan. Sen kanssa pystyy juoksemaan tuhatta ja sataa sangen vaivattomasti. Eiköhän se reikä siitä umpeudu.

                                                          Tennari-Greetta

Tänään oltiin Friidan kanssa rally-toko-koulutuksessa pitkästä pitkästä aikaa. Kouluttaja oli Sportti Hurtan Katja Gabriella "Gabi" Pietiläinen. Oikein mukava ja tietäväinen kouluttaja. Treeniaika oli kovin lyhyt, mutta saatiin vinkkejä hypyn, puolten vaihtojen ja käännöksen treeniin. Puolten vaihdot ensin paikoillaan perusasennosta perusasentoon. Sitten vasta vauhdilla. Käännöksessä hiirimatto jalkojen alle ja ohjaajan jalkojen on pysyttävä siinä. Muuten tulee tupenrapinat. Hyppyä ensin ilman rimaa, ettei vauhti nouse. Ohjaaja ei juokse ja koira heti perusasentoon. Näin koira oppii, ettei ole kyseessä vauhtihyppy eikä kerää kierroksia sitä varten. Käskytyksessä AINA ensin käsky ja sitten käsimerkki. Pitää testata, mitä Friida jo osaa pelkällä käskyllä.

Rallysta intoutuneena menin Jylpyn kentälle vähän treenailemaan. Lähinnä Greetan kanssa rallya, koska olen sen heikkona hetkenä ilmoittanut Haminan rally-kisaan eikä me olla treenattu paitsi yhden radan verran porukan treeneissä. Greetta ei ole treenannut takaakiertoja eikä saksalaista, paitsi että kun kokeilin, niin kierrä-käskyllä se teki tosi hyvin molempia. Näppärä likka. Mutta treenattavaa on.
Tehtiin vähän liikkeestä maahan menoa ja toko-seuraamista, jossa se sitten lätsähteli maahan tämän tästä. Ehkä tätäkin erottelua on syytä harjoitella, jos aion viedä sen oman seuran toko-kokeeseen ensimmäisen kerran.  Friidan kanssa tehtiin pallon kanssa toko-asioita. Hyvin motivoitui. Se on ilmoitettu kolmeen kokeeseen, joten senkin kanssa on treenattava paljon. Pitää tehdä vissiin treenisuunnitelma oikeesti eikä vain sinne päin harjoitella.

Meidän pari viikon takaiset rally-treenit hyytävän kylmässä säässä. Saaga, Friida ja Greetta pääsivät tekemään avo-rataa.


Viime viikonlopuuna oltiin Mannerin treenissä. Koska Greetta ei voinut juosta, niin Friida pääsi hommiin. Olipa se tyytyväinen.  Rata oli oikein kiva, mutta minulla on rapakunto ja hiki tuli koiran kanssa. Tämä olikin meillä kevään viimeinen Manner, sillä kevään virallisen viimeisen olen myynyt pois, kun meillä on muuta puuhaa.


Ai juu, oltiin me Greetan, Eijan, Windyn ja Haikun kanssa vappuna Lahden ryhmänäyttelyssä. Ei tykännyt Helin Tenson Greetasta, vaan H:n sai. Tosin sai valioluokan koirakin H:n ja moni muu, joten ei ihan huonossa seurassa oltu.

                                               - Jaahas, tämän näköinen paikka.

                                      Tuomarin mielestä Greetta oli neliömäinen. No ei sentään.

                                                                        Seisotusta.

                                             - Ei se tuomari minusta tykännyt. HÖH!

                                                 - Ei väliä. Söpö olen kuitenkin <3

                                                            Haiku oli ROP-pentu.

                                                          Hienosti poseeraa pikkuneiti.

                                                        Windy-mummo sai ERIn.

                                                                 Suloinen mummeli.

PS. Sain postia Kokkolasta. Me saatiin KLAGiin suihkullinen mökki perusmökin sijaan. Jes!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti