15.9.2014

Franklinia moikkaamassa, mökillä ja kisaamassa

Lähdin perjantaina Lappeenrantaan isää ja äitiä taas moikkaamaan. Oltiin lauantaiaamuksi sovittu treffit Franklinin ja emäntänsä kanssa Kaukaan koirapuistoon.

    Franklin haistoi ensin äitinsä ja siskonsa peffat ja sitten alkoi yleinen nuuhkinta ja merkkaaminen.

                                               Kaikki haistelivat jätettyjä viestejä.

Aitaukseen tuli nainen kahden mäyräkoiran kanssa. Kun mäykyt saivat nappuloita, oli kolme ahmattia aika nopeasti myös paikalla.

Paikalla oli myös kiinanpystykorva, joka oli Friidan mielestä hyvin epäilyttävän näköinen. Friida pysytteli siitä kauempana. Franklinin mielestä tyttö oli oikein hemaiseva.

                                                                       Moi äippä.

                                        Ja sitten TAAS haisteltiin. Tylsää porukkaa.

               Kunnes sitten Saaga ja Friida innostuivat leikkimään. Silloin Franklinkin tuli mukaan.

                                                             Hauskaa oli - lopultakin.
                                                        Ja tietenkin täytyi ottaa potretti.


Lähdettiin iltapäivällä isän ja äidin kanssa käymään mökillä. Isä keräsi hiukan mustikoita pihapiiristä onnellisena ja nautittiin hyvät kahvit.  Koirilla oli omaa kivaa.

            Saaga ei syttynyt Friidan keppileikkeihin vaan etsi oman kapulansa ja nakerteli sitä.
                                             Friida sen sijaan nautti kepinheittoactionista.

                                                         Löytyi. Heitä taas.

Illalla ajeltiin kotiin, sillä sunnuntaiaamuna piti aikaisin startata kohti Kirkkonummea, jossa oli Henri Luomalan tuomaroimat agilitykisat. Ketään tuttua ei ollut paikalla, joten videokuvaa ei ole. Luomalan radat olivat varsin kivoja. Hän harrastaa 180 asteen käännöksiä, sillä joka radalla oli niitä. Vauhti tuli välillä kovaksi ja silloin minä olin pulassa. Ihanneajat olivat ihan reilut.

Ensimmäinen rata on tässä. 
Siitä tuli hylky. Friida taisi mennä putkeen 11 liian aikaisin vaimitenseoli.  Eka rima tippui.

Toiselta radalta saimme nollan. Muutama pitkä kaarros, pitkäksi mennyt hyppy 15, josta piti koira naarata oikeaan suuntaan ja pitkä seisotus puomin kontaktilla veivät aikaa, mutta silti jäimme alle ihanneajan ja olimme kolmansia. Jee!

Hyppyradalla pussin jälkeen oli takaa vietävä hyppy ja sen jälkeen putki 12. Friida tuli kuin naton ohjus pussista korvat kaakossa ja minua kuuntelematta painoi täyttää laukkaa putken 12 väärään päähän. Se kävi radalla niin kuumana, että haukkua louskutti mennessään, mitä se harvoin tekee. Hylky tästä radasta, mutta koiralla oli kyllä kamalan kivaa.

Siitä kivat olivat kisat, että loppuivat etuaikaan ja päästiin ajoissa kotiinkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti