Meidän poppoo suuntasi pitkäperjantaina Lappeenrantaan vanhempieni luo. Ihmiset herkuttelivat suussasulavilla karitsan sisäfileille ja muilla herkuilla. Koirillekin herkkuja löytyi kuppiin. Perjantaina käytiin Friidan kanssa moikkaamassa Franklin-veljeä. Tyypit touhusivat pihalla omiaan. Friida pompsahteli hangessa ja Franklinia vievät jotkut ihanat hajut mennessään.
Jos ei Franklin haistellut, niin sitten se harrasti hartaasti lumessa piehtarointia ja sukeltelua.
Ja ravistelut päälle.
Sitten taas haisteltiin ja pompsahdeltiin.
Jossain vaiheessa Franklin muisti, että ai juu, sisko on tyttö. Eli perätkin piti haistella. Friidalla oli niin ahkerat kaivuupuuhat menossa, että se ei noteerannut moista lähentelyä. Mutta potkaisi samalla lumia velipojan päälle.
Sisko ja sen veli
Lauantai-iltana kotiuduimme Lappeenrannasta. Oli mennen tullen loistavat ajokelit ja ihan kevätfiilis porhaltaessa kuivalla lumettomalla tiellä. Matkalla kuulin ilouutisen, että Fiia ja Freesia olivat saaneet kolmannen LUVAnsa Purina-Areenalla ja nousseet kakkosiin agilityssa. Onnea!
Kyllä mekin tuollaisesta ruusukkeesta tykättäisiin.
Aamulla tavattiin hallilla Figo, Freesia ja omistajansa.
Saaga ei vähään aikaan ollut tyttöjä tavannut, joten häntä pörheänä piti vähän haistella ja tutustella taas.
Mutta hetken kuluttua häntä laski normaaliin rentoon asentoon.
Figo
Freesia
Saaga ja Friida innostuivat riekkumaan keskenään.
Samoin Freesia ja Friida innostuivat leikkimisestä.
Saaga ja tyttäret
Totiset torvensoittajat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti